Kievarin perinne elää: Anne ja Janne Heilimä ovat tehneet pitkän, 40-vuotisen yrittäjäuran Ahlaisissa
Sanna Jääskeläinen
Korona-aika oli kovaa matkailu- ja ravintola-alalle. Se koetteli myös Ahlaisten Kievarin isäntäväkeä, Anne ja Janne Heilimää.
– Ilman taksiyrityksen tuloa emme mahdollisesti olisi selvinneet, he myöntävät.
Janne on ajanut taksia pitkään, omalla autolla seitsemän vuotta. Kun korona tyhjensi viikossa juhlatalon, pitopalvelun ja juhlatelttavuokraamon tilauskirjat, oli sentään yksi tulonlähde jäljellä.
Nyt yhteiskunta on palautunut hiljalleen entisiin uomiinsa, mutta juhlimiseen korona jätti jälkensä. Hiljenemiseen on vaikuttanut myös kustannusten nousu, raaka aineiden hinnat ovat nousseet tuntuvasti, jopa 20–40 prosenttia.
– Koronan jälkeen emme ole enää kirjoittaneet varauskirjaan tilauksia kuulakärkikynällä, Heilimät kertovat.
– Epävarmuus jäi.
Janne Heilimän äiti Mirja Heilimä perusti Ahlaisten Kievarin ja Satakunnan Pitopalvelu Oy:n veljensä Pauli Isomäen kanssa vuonna 1976. Ensimmäiset juhlat olivat 27.11.1976 pidetyt häät. Veli jäi yrityksestä pois pari vuotta myöhemmin. Kievarin rakennus nousi pappan perunamaalle, kuten Janne asian ilmaisee.
– Siihen aikaan oli vallalla korpihotellitrendi. Tänä päivänä olemme aika sivulla, hän sanoo.
Ahlaisten Kievari rakennettiin vartavasten juhlataloksi, mikä on harvinaista. Se oli suuri ponnistus, varsinkin kun Jannen isä oli kuollut tapaturmassa muutamaa vuotta aiemmin. Myöhemmin juhlataloa on laajennettu niin, että nykyään myös koti on samassa rakennuksessa. Tiluksia vartioi topakasti kettuterrieri Helmi.
Ahlaisten Kievari rakennettiin aikanaan juhlataloksi. Anne ja Janne Heilimä pitävät juhlapaikkaa ja pitopalvelua, vuokraavat juhlatelttoja ja lisäksi Janne ajaa taksia yrittäjänä.
Janne Heilimä kertoo hymyillen, että hän on elänyt kapakassa koko elämänsä. Äiti oli nimittäin Jannen syntyessä Juhana Herttuan emäntä ja siirtyi siitä yrittäjäksi Mummelin baariin 1962–63 ja sitten Mäntyluodon hotelliin 1963–75. Sitten hän halusi kuitenkin vielä perustaa yrityksen Ahlaisiin.
Yritys siirtyi äidiltä Jannelle tammikuussa 1984. Samana vuonna tuli Porissa Koiton talossa pidettyihin kesähäihin auttamaan Anne.
– Olin silloin kesätöissä Osuuspankin keittiössä. En tuntenut Mirjaa ja Jannea etukäteen, mutta hääkeikan jälkeen Janne kysyi, jos tulisin toisenkin kerran, Anne kertoo.
Nuoret lähtivät yhdessä Valkeakoskelle hakemaan servettejä juhlia varten. Siellä asui kolme Jannen tätiä, joten Anne vietiin samalla reissulla tutustumaan sukulaisiin.
– Olihan se sellainen salama-alku. Servettimatkan jälkeen sanoin äidilleni, että "muutan nyt Ahlaisiin".
Juhla-alan yrittäminen oli tuolloin erilaista, juhlia järjestivät aikoinaan pitokokit ja kaikki muut haalittiin mistä saatiin. Pitopalvelut tuovat nyt mukanaan koko palvelun. Janne päivittelee tämän päivän vaatimuksia esimerkiksi tilastoinnista. Paperityöt vievät paljon aikaa. Juhlien tilaaminenkin sujui toiseen tapaan, kun ei ollut sähköposteja ja tarjouspyyntöjä. Ennen juhlat vain tilattiin ja paikka varattiin. Juhlat olivat suuria ja yllätyksiäkin sattui, kun tulijoilta ei pyydetty ilmoittautumisia.
– Ennen pidettiin esimerkiksi 50-vuotisvastaanottoja, joihin tuli heittämällä sata henkeä. Samoin hautajaiset olivat suuria ja häissä saattoi olla jopa 500 vierasta, Heilimät kertovat.
He muistelevat erästä lauantaita vuonna 1989, jolloin samalle päivälle oli tilattu kolmet häät – yhdet Kievariin ja kahdet pitopalvelulta muualle. Lähempänä juhlapäivää kävi ilmi, että yksiin häihin oli tulossa 500, toiseen 400 ja kolmansiin 150 henkilöä.
– Kyllä siitäkin selvittiin! Kerran taas Pomarkussa oli häät, joihin tuli toistasataa henkeä enemmän kuin oli arvioitu. Se vaati nopeaa toimintaa ja yöruuaksi varatut annokset tuotiin myös pöytään. Astioita piti pestä kovalla vauhdilla, he kertovat.
Anne Heilimä on Ahlaisten Kievarin suuren keittiön valtias. Hän kertoo tekevänsä perinteitä kunnioittavaa ruokaa, esimerkiksi täytekakut ovat kermakakkuja. Kädessään hänellä on suurkeittiön keittokauha.
Isoihin juhliin tarvittiin henkilökuntaa. Tutut ja tutuntutut pyydettiin hommiin. Annen ja Jannen lapset, nyt 34-vuotias Anssi ja 32-vuotias Anniina olivat nuoresta asti mukana. Jannen äiti oli pitkään mukana ja myös Annen vanhemmat kävivät auttamassa.
– Tämä on perheyritys. Lapset eivät kuitenkaan aio jatkaa tätä, molemmilla on Porissa omat työnsä, Heilimät sanovat.
He kertovat, että tänä päivänä keikkatyön tekijöitäkin on aika vähän, eikä esimerkiksi tänä vuonna ole kukaan kysynyt kesätöitä. Toisaalta juhlatkin ovat korona-ajan jälkeen olleet pienempiä, esimerkiksi hautajaisia vietetään nyt tyypillisesti vain oman väen kanssa ja syntymäpäiviä lähdetään karkuun juhlimisen sijasta. Yritysten juhlia ja kahvituksiakin on paljon vähemmän.
– Alkoholin suhteen juhlat ovat myös muuttuneet. Ennen saattoi olla yrityksen kokkarit, joissa tarjottiin kaksi tuntia väkeviä alkoholijuomia, niin sanottu batteri. Nykyään alkoholia on tarjolla vähän, lähinnä viiniä ja olutta, Heilimät kertovat.
