Ans­si Ru­la­mo / STT

Ää­rim­mäi­set sää­il­mi­öt vai­kut­ti­vat Eu­roo­pas­sa vuon­na 2023 mil­joo­niin ih­mi­siin, ker­too Eu­roo­pan il­mas­to­ra­port­ti. Ra­por­tin ovat jul­kais­seet il­mas­ton­muu­tos­ta seu­raa­va EU:n Co­per­ni­cus-pal­ve­lu (C3S) ja Maa­il­man il­ma­tie­teen jär­jes­tö (WMO).

Vuo­den ai­ka­na ti­las­toi­tiin en­nä­tyk­sel­li­nen mää­rä päi­viä, joi­na läm­pö­ra­si­tus oli ää­rim­mäi­nen. Myös voi­mak­kaan läm­pö­ra­si­tuk­sen päi­vien mää­rä on kas­vus­sa.

Kuu­muu­den ai­heut­ta­ma kuol­lei­suus on li­sään­ty­nyt noin 30 pro­sen­til­la vii­meis­ten 20 vuo­den ai­ka­na. Kuu­muu­den ai­heut­ta­mien kuo­le­mien mää­rä on kas­va­nut lä­hes kai­kil­la Eu­roo­pan alu­eil­la.

Vii­me vuo­si oli Eu­roo­pan mit­taus­his­to­ri­an ja­e­tus­ti läm­pi­min tai toi­sek­si läm­pi­min riip­pu­en käy­tet­tä­vis­tä tie­dois­ta. Kes­ki­läm­pö­ti­la oli 11 kuu­kau­te­na pit­kän ai­ka­vä­lin kes­ki­ar­voa kor­ke­am­pi. Syys­kuu oli mit­taus­his­to­ri­an läm­pi­min.

Läm­pö­ti­lois­sa ja sa­de­mää­ris­sä oli suur­ta hei­lah­te­lua Eu­roo­pan eri osien vä­lil­lä. Eu­roo­pan luo­tei­so­sas­sa ke­sä­kuu oli mit­taus­his­to­ri­an läm­pi­min, kun taas hei­nä­kuu oli Poh­jois-Eu­roo­pas­sa ta­va­no­mais­ta vii­le­äm­pi. Ete­lä-Eu­roo­pas­sa taas sa­toi ke­sä­kuus­sa sel­väs­ti ta­val­lis­ta enem­män, mut­ta myö­hem­min ke­säl­lä Vä­li­me­rel­lä ko­et­tiin hel­le­aal­to­ja.

Me­ri­ve­den läm­pö­ti­lan kes­ki­ar­vo oli koko vuo­den ta­sol­la mit­taus­his­to­ri­an kor­kein. Bri­tan­ni­aa ja Ir­lan­tia ym­pä­röi­vil­lä me­ri­a­lu­eil­la ko­et­tiin ke­sä­kuus­sa hel­le­aal­to, ja me­ri­ve­si oli pai­koin jopa 5 as­tet­ta ta­va­no­mais­ta läm­pi­mäm­pää.

Lun­ta oli suu­res­sa osas­sa Eu­roop­paa kes­ki­mää­räis­tä vä­hem­män, eten­kin Kes­ki-Eu­roo­pas­sa ja Al­peil­la. Alp­pien jää­ti­köis­tä suli vuo­den ai­ka­na pois poik­keuk­sel­li­sen pal­jon.

Mo­nis­sa osis­sa Eu­roop­paa ko­et­tiin tu­hoi­sia tul­via. Usei­den mer­kit­tä­vien jo­kien, ku­ten Loi­ren, Rei­nin ja To­na­van, va­lu­ma-alu­eil­la mi­tat­tiin en­nä­tyk­sel­li­sen tai lä­hes en­nä­tyk­sel­li­sen suu­ria vir­taa­mia. Tul­vat vai­kut­ti­vat noin 1,6 mil­joo­naan ih­mi­seen ja ai­heut­ti­vat nel­jä vii­de­so­saa il­mas­toon liit­ty­vis­tä ta­lou­del­li­sis­ta va­hin­gois­ta vuo­den ai­ka­na.

Mo­nis­sa osis­sa Eu­roop­paa ko­et­tiin vuo­den ai­ka­na myös kui­vuut­ta, ja Krei­kas­sa ko­et­tiin elo­kuus­sa mit­taus­his­to­ri­an laa­jin maas­to­pa­lo.

Kaik­ki­aan vuo­den ai­ka­na Eu­roo­pas­sa kuo­li myrs­kyis­sä 63, tul­vis­sa 44 ja maas­to­pa­lois­sa 44 ih­mis­tä. Sään ja il­mas­ton ai­heut­ta­mia ta­lou­del­li­sia va­hin­ko­ja ti­las­toi­tiin yli 13,4 mil­jar­dia eu­roa.

Eu­roop­pa on maa­no­sis­ta no­peim­min läm­pe­ne­vä. Läm­pö­ti­lat nou­se­vat Eu­roo­pas­sa noin kak­si ker­taa maa­il­man kes­ki­ar­voa no­pe­am­min. Eu­roo­pan mit­taus­his­to­ri­an kol­me läm­pi­min­tä vuot­ta ovat ol­leet 2020-lu­vul­la ja 10 läm­pi­min­tä vuo­des­ta 2007 läh­tien.