Punaorvot-tutkimus sai pisteen – juhlaseminaarin puheenvuoroista julkaisu
Vuoden 1918 sisällissodassa punaisten puolella kaatuneiden leskien ja orpojen oloja Porin seudulla koskeva tutkimus on saatu ainakin tältä erää päätökseen.
Jukka Vilponiemi
Satakuntalaisen työväen historian seuran Salinin Selskappin vuonna 2019 käynnistämä tutkimus osoitti todeksi sen, että punaisten leskien ja orpojen olot olivat vaikeita erityisesti siksi, että sisällissodan voittajat eli valkoiset sekä valtiovalta hyljeksivät heitä.
– Punaisten leskiä pidettiin vaarallisina, eivätkä he saaneet helposti töitä, eivätkä he olleet myöskään kelvollisia kasvattamaan lapsiaan. Leskien pelättiin kasvattavan lapsistaan raakalaisia, jotka syyllistyvät myöhemmin katkeroituneina vastaaviin hirmutekoisin, kuin sisällissodan punaiset tekivät, totesi tutkija, filosofian maisteri Siiri Juusti Onnesta osattomat -kirjassa, jonka Salinin Selskappi julkaisi 20-vuotisseminaarissaan vuonna 2020.
Lesket lapsineen elivät köyhyydessä. Vuoden 1918 lopussa Porissa sai köyhäinapua 341 perhettä, 880 leskeä, joilla lapsia oli 930. Juhlaseminaarissa esitelmöivät peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd), emeritus arkkipiispa Kari Mäkinen, valtiotieteen tohtori Kyösti Suonoja sekä Siiri Juusti.
Nyt Salinin Selskappi on vielä palannut heidän puheenvuoroihinsa toimittamalla siitä julkaisun, joka julkistettiin viime viikolla.
– Koska juhlaseminaarimme osui pahimpaan korona-aikaan, ja osanottajamäärä oli rajallinen, halusimme vielä julkaista asiantuntevat puheenvuorot, jotta tärkeä historian vaihe ei unohtuisi eikä sellainen koskaan palattaisi, sanoi Selskappin puheenjohtaja Simo Järvinen.
Sisällissodan aiheuttamat jakolinjat jatkuivat aina 1930-luvun lopulle asti, jolloin suomalaiset lähtivät melko yhtenäisinä talvisotaan.
– Keskiössä on aina oltava yhteiskuntarauhan ja kansanvaltaisuuden säilyminen kriittisilläkin hetkillä, Järvinen muistutti.
Sisällissodan jälkeen erityisesti kirkon suhtautuminen punaisiin vaikutti pitkään työväenliikkeen asenteisiin kirkkoa ja papistoa kohtaan. Emeritus arkkipiispa Kari Mäkinen korostaakin julkaisussa sovinnon merkitystä työväenliikkeen ja kirkon välillä. Ja punaleskien ja -orpojen tarinoiden kertominen yli sadankin vuoden jälkeen merkitsee heidän ihmisarvonsa palauttamista.
Ensi vuonna 25 vuotta täyttävä Salinin Selskappi ei Simo Järvisen mukaan enää jatka Punaorvot-projektiaan. Seuraavaksi on uusien aiheiden vuoro.