Sigrid Juséliuksen säätiön puheenjohtaja vieraili Porissa
Vierailullaan Tom Böhling halusi kunnioittaa säätiön perustajan ja tämän tyttären hautaa.
Sanna Jääskeläinen
Juséliuksen mausoleumi on yksi Porin merkittävimmistä nähtävyyksistä. Se kertoo koskettavan tarinan ainoan lapsensa menettäneestä isästä, porilaisesta sahatavarakauppias Fritz Arthur Juséliuksesta, joka rakensi lapselleen ainutlaatuisen hautamuistomerkin tilaten siihen taidetta aikansa suurimmilta nimiltä. Juséliuksen tytär Sigrid menehtyi vain 11-vuotiaana tuhkarokon jälkitautiin tuberkuloosiin. Koska perillisiä ei ollut, päätti Jusélius jättää koko omaisuutensa lääketieteellisen tutkimuksen edistämiseen hänen tyttärensä nimiin perustettavalle säätiölle.
Niin sai alkunsa Sigrid Juséliuksen Säätiö, joka on tänä päivänä Suomen merkittävin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen tukija. Säätiön omaisuus on yli miljardi euroa ja se jakaa vuosittain yli 25 miljoonan edestä apurahoja. Tätä nykyä säätiön kotipaikka on Helsinki, jossa se toimii omistamastaan kerrostalosta käsin osoitteessa Aleksanterinkatu 48.
Säätiön juuret ovat kuitenkin Porissa. Niitä kunnioittamaan saapui karhukaupunkiin viime viikolla myös Sigrid Juséliuksen Säätiön hallituksen ja raha-asiainvaliokunnan puheenjohtaja, patologian professori Tom Böhling.
– Teemme kesälomalla aina kulttuurimatkan kotimaassa ja nyt halusimme piipahtaa Porissa nimenomaan mausoleumin takia. Olen käynyt mausoleumissa kerran, mutta siitä on jo viitisentoista vuotta. Nyt luottamustehtäväni takia tuntui oikealta käydä täällä uudestaan, Böhling sanoo.
Hän oli saapunut puolisonsa kanssa edellisenä iltana Noormarkkuun, jossa he yöpyivät Ahlströmin ruukilla. Porissa ohjelmassa oli tällä kertaa vain mausoleumi, josta he jatkoivat Raumalle.
– Pori on minulle toki muuten tuttu viihtyisänä kesäkaupunkina ja varsinkin SuomiAreenan aikaan vilkkaana verkostoitumisen keskuksena, Böhling kertoo.
Tom Böhling on viidennen polven helsinkiläinen, lääketieteen tohtori ja professori, erikoisalanaan syöpätutkimus. Hän on toiminut myös Helsingin yliopiston vararehtorina vuosina 2018–2023 ja on edelleen muun muassa Folkhälsanin varapuheenjohtaja.
– Lääketieteellinen tutkimus on alaani ja olen itse hakenut urallani lukuisia apurahoja. Siksi on ollut kiintoisaa olla nyt toisella puolella eli jakamassa apurahoja. Myös säätiössä on pidetty sitä hyvänä asiana, että hallitusta ja raha-asiainvaliokuntaa johtaa pitkästä aikaa lääketieteilijä. Tietenkin myös säätiön tieteellinen neuvosto professori Juha Keren johdolla arvioi kaikki hakemukset.
Böhling on nyt toista vuotta säätiön johdossa. Säätiön hallituksen jäsenet nimittää viisi eri tahoa. Böhlingin nimitti Helsingin yliopiston rehtori viime vuoden alussa. Hän aloitti saman tien myös puheenjohtajana.
– Uskon, että pystyn hyvin avaamaan tutkimustyötä talouden ammattilaisille – kertoa, mitä tukemamme tutkimus on ja miten se vaikuttaa. Mielestäni parasta on, kun näkee, että tiede todella vaikuttaa potilaiden terveyteen.
F. A. Jusélius määräsi testamentissaan, että omaisuudesta muodostettava säätiö tukee tutkimusta, jonka päämääränä on ihmiskunnalle suurta tuhoa tuottavien tautien vastustaminen.
– Oli hyvä, ettei hän rajannut tutkimuskohdetta tarkemmin esimerkiksi tuberkuloosiin. Siten voimme tukea erilaisia tutkimushankkeita, Böhling sanoo.
Apurahojen myöntämisen lisäksi Sigrid Juséliuksen Säätiö on mukana Aivotuonti-hankkeessa, jossa houkutellaan suomalaisia huippututkijoita palaamaan kotimaahan.
– Olemme jo saaneet yhden, sillä täsmälääketieteen professori Olli Kallioniemi palaa Suomeen, Böhling kertoo.
Itsekin urallaan lukuisia apurahoja hakeneena tutkijana Böhling iloitsee siitä, että Sigrid Juséliuksen Säätiö jakaa paljon pitkäjänteisiä apurahoja, jolloin tutkijat voivat keskittyä työhön jatkuvan rahoituksen hakemisen ja jännittämisen sijaan.
Mausoleumissa Tom Böhling hiljentyi kunnioittamaan Juséliuksen perheen muistoa.
Käppärän hautausmaa ja Juséliuksen mausoleumi kuuluvat Museoviraston luetteloimiin valtakunnallisesti merkittävin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Mausoleumin omistaa Sigrid Juséliuksen Säätiö, mutta sen hoidosta ja avoinnapidosta huolehtii Porin ev.lut. seurakuntayhtymä säätiön ja seurakuntayhtymän yhteistyösopimuksessa sovitun mukaisesti.
Säätiöllä on Helsingissä viisi työntekijää ja osa-aikainen taideasiantuntija. Böhling kertoo, että säätiön omistuksessa on taidetta, esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan teoksia: maalauksia sekä luonnoksia muun muassa mausoleumin freskoista.
– Lainaamme teoksia mielellämme ja esimerkiksi tulevana syksynä niitä on menossa Wienin Belvedere-museossa pidettävään Gallen-Kallelan näyttelyyn.
Vaikka säätiö toimii Helsingissä, on Porilla ja mausoleumilla suuri symbolinen merkitys.
– Mausoleumi on se konkreettinen kohde, johon koko säätiön tarina kiteytyy. Pidin tärkeänä tulla käymään täällä säätiön juurilla osoittamassa kunnioitusta Juséliuksen perheelle, joiden ansiosta voimme tänä päivänä tehdä niin paljon hyvää.