Vaatii vastauksen: Millainen on Porin kaupungin etätyökäytäntö?
Maarit Kautto
Satakunnan Viikon juttu Porin Leijona-talosta ja uudenlaisesta työn tekemisen kulttuurista kirvoitti eräältä lukijalta kysymyksen kaupungin etätyökäytännöistä. Henkilöstöjohtaja Timo Jauhiainen vastaa:
– Porin kaupungin etätyöohjeistus mahdollistaa hyvin laajan ja joustavan etä-/lähityöskentelymahdollisuuden. Etätyöpäivien määrää ei ole rajattu ja myös lähityöskentely on aina mahdollista. Työntekijöillä on aina käytettävissään asianmukaiset toimistotilat, jotka työnantaja on varustellut työolosuhteet ja ergonomia huomioiden. Pääsääntöisesti työpisteissä on käytettävissä erilliset näytöt ja näppäimistöt kannettaviin tietokoneisiin. Työpöydät ovat korkeussäädettäviä, joten työskentely istuen ja seisaaltaan on mahdollista.
– Etätyötä voidaan tehdä paikasta riippumatta, kunhan työskentelypaikka soveltuu kyseisen työn tekemiselle. Etätyössä on syytä huomioida tietoturvakysymykset, joten työskentely esimerkiksi junassa tai kahvilassa ei ole aina mahdollista. Etätyön tekeminen on mahdollista työtehtävissä, jotka eivät ole työpaikkaan sidottuja ja joissa tarve henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja työn välittömään valvontaan on vähäinen.
– Kaupunkiorganisaatiossa suuri osa henkilöstöstä tekee työtä, jossa etätyö ei ole mahdollista, esimerkiksi kunnossapitotyöt, opetus ja varhaiskasvatus. Käytännössä noin 300-400 työntekijää tekee laajamittaisemmin etätyötä. Tyypillisesti nämä ovat hallinnollisia ja asiantuntijatehtäviä.
– Etätyön ja lähityön osuutta seurataan säännöllisesti. Etätyötä tehdään noin 40-45 prosenttia kokonaistyöajasta. Toimistotilojen käyttötarve on vähentynyt koronapandemiasta lukien. Lähityön määrä on jonkin verran lisääntynyt korona-ajan jälkeen, mutta etätyön osuus näyttää vakiintuneen tasolle, jossa lähes puolet työajasta tehdään muualla kuin toimistolla. Porin kaupungilla on useita toimistotiloja ja luonnollisesti niistä suuri osa on nykyään melko vähäisellä käytöllä, Jauhiainen selvittää.