Niin kuu­lui yh­den pre­si­dent­tieh­dok­kaan slo­gaa­ni vuon­na 2006. Usein tun­tuu sil­tä, et­tä kes­kus­te­lu oli mu­ka­vam­paa sii­hen ai­kaan. Sil­loin ha­et­tiin enem­män yh­teen hii­leen pu­hal­ta­mis­ta ja puo­lu­eet ha­keu­tui­vat kes­kel­le. Ha­et­tiin yh­tei­siä rat­kai­su­ja. Vii­me vuo­si­na, sekä Suo­mes­sa et­tä muis­sa mais­sa, po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu on liik­ku­nut ai­van toi­seen suun­taan. Asi­oi­ta kär­jis­te­tään ja tär­kein­tä ei ole jouk­ku­e­pe­li vaan se, et­tä saa­daan mah­dol­li­sim­man pal­jon po­la­ri­soin­tia ja käy­dään kult­tuu­ri­so­taa.

Tämä so­pii meil­le, RKP:ssä, eri­tyi­sen huo­nos­ti. Meil­lä on 118 vuo­den ko­ke­mus­ta sii­tä, et­tä yri­täm­me eri ko­koon­pa­nois­sa teh­dä ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta jär­ke­vää po­li­tiik­kaa. Puo­lu­een si­säl­lä on laa­ja kan­nat­ta­ja­kun­ta ja ym­mär­räm­me, et­tä em­me voi teh­dä po­li­tiik­kaa, joka on ai­no­as­taan osan kan­nal­ta jär­ke­vää, vaan ha­lu­am­me koko Suo­men pa­ras­ta.

Suo­mel­la on suu­ret haas­teet. Vel­kaan­tu­mi­nen on men­nyt lii­an pit­käl­le ja nyt on saa­ta­va vel­ka­lai­va kään­net­tyä. Mut­ta tie­däm­me sa­mal­la, et­tä Suo­men ta­lou­del­li­set haas­teet ei­vät rat­kea ai­no­as­taan leik­kaa­mal­la, mut­ta nämä ei­vät myös­kään rat­kea ai­no­as­taan ve­ro­ja nos­ta­mal­la. Ai­noa tie eteen­päin on ta­lou­den kas­vun kaut­ta. Jos Suo­mel­la oli­si ol­lut Ruot­sin kal­tai­nen ta­lous­kas­vu vii­mei­set 15 vuot­ta meil­lä ei tänä päi­vä­nä oli­si mi­tään haas­tei­ta ra­hoit­taa hy­vin­voin­ti­val­ti­o­tam­me.

Men vi har in­te haft den til­l­väx­ten för vi har kon­cent­re­rat oss på fel sa­ker. Vi har vän­tat med re­for­mer til­ls det bör­jar vara för sent och vi har fort­sät­t­nings­vis en avunds­ju­ka mot fö­re­tag som det går bra för. Fin­land be­hö­ver flera fö­re­tag som det går bra för. Fin­land be­hö­ver mera ka­pi­tal, in­te hög­re skat­ter. Då kan vi säk­ra väl­fär­den. Det här kan vi göra en­bart til­l­sam­mans, där­för kans­ke det är dags att åter tän­ka i ba­nor­na om att ”Mot­sät­t­nin­gar­nas tid är för­bi”. För det är en­bart ge­nom sa­mar­be­te vi kan räd­da våra barns fram­tid.

Fred­rik Gu­seff

puo­lu­e­sih­tee­ri

RKP