Miksi varoituksen saanut Jari Vilén jatkaa ulkoministeriössä? Emeritusprofessori vastaa: "Työnantajan kädet ovat olleet aika sidotut"
Emmi Tilvis / STT
Maanantaina selvisi, mihin tehtävään entinen Suomen Kanadan-suurlähettiläs Jari Vilén sijoittuu kotimaassa. Vilén työskentelee jatkossa ulkoministeriössä (UM) ulkoasiainneuvoksena asiantuntijatehtävissä Itä- ja Kaakkois-Aasian ja Oseanian yksikössä.
Toukokuussa Vilén sai ulkoministeriöltä kirjallisen varoituksen, koska hänen katsottiin rikkoneen virkamiehen käyttäytymisvelvollisuutta. Ministeriön mukaan Vilénin käytös Ottawan edustuston päällikkönä täytti epäasiallisen käytöksen ja seksuaalisen häirinnän määritelmät.
Varoituksen saaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että virkasuhde päättyisi, kertoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää.
Nimensä mukaisesti varoituksella annetaan mahdollisuus korjata toimintaa. Jos vastaava toistuu, voi irtisanomiselle olla perusteita.
Virkamiesoikeudessa on periaate virkasuhteen jatkuvuudesta.
– Jos ei ole syytä virkasuhdetta katkaista, niin tällainen työnjohdollinen varoitus ei estä jatkamasta siinä virkasuhteessa, kertoo Mäenpää.
Kun ulkoministeriö toukokuussa tiedotti varoituksesta, ministeriön henkilöstöjohtaja Kirsti Pohjankukka sanoi tiedotteessa, ettei virkamiehen irtisanomiskynnys ylity tapauksessa.
Mäenpää arvioi, että ulkoministeriöllä ei ole ollut paljon vaihtoehtoja.
– Luulen, että työnantajan kädet ovat olleet aika sidotut tässä asiassa, kun tähän on päädytty.
Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi asiaa toukokuun lopussa viestipalvelu X:ssä.
– Minulla ei ole laillista keinoa puuttua virkatyönä tehtävään arviointiin tai esimerkiksi irtisanoa poliittisin syin. Ollaan asiasta mitä mieltä hyvänsä, Suomessa virkahenkilöillä on korkea irtisanomissuoja, sanoi Valtonen tuolloin.
On normaali käytäntö, että kun suurlähettiläs palaa Suomeen, hän jatkaa ulkoministeriössä vastaavassa virassa. Yleensä tilanteeseen ei liity mitään erikoista.
Virkamiestä ei ole mahdollista niin sanotusti alentaa.
– Meillä ei ole sellaista systeemiä, jossa virkamies niin sanotusti alennettaisiin, että siirrettäisiin johonkin alempitasoiseen virkaan seuraamuksena siitä, mitä hän on moitittavasti tehnyt virassaan, Mäenpää sanoo.
Mäenpään mukaan sama menettely koskee kaikkia virkamiehiä ja viranhaltijoita.
– Sekä kuntapuolella että valtion puolella on tämä sama peruslähtökohta, että varoitus ei vaikuta virkamiehen asemaan.
Ulkoasiainneuvoksille voidaan kuitenkin antaa erilaisia tehtäviä. Mäenpään mukaan ulkoasianneuvoksen virka on yleinen, ja siihen voi kuulua erilaisia tehtäviä, myös vastuultaan ja merkittävyydeltään.
– Siinä suhteessa ministeriöllä on harkintavaltaa aika paljonkin.
Alivaltiosihteeri Pekka Puustinen UM:stä kertoi maanantaina, että virkamiesharkinnassa katsottiin, että indopasifisiin asioihin liittyvä ulkoasiainneuvoksen tehtävä olisi Vilénille sopiva.
– Hänellä on monipuolista taustaa ja kokemusta, sanoi Puustinen.
Tehtävä ei ole esimiestehtävä.
Ulkoministeriöstä kerrotaan, että uudessa tehtävässä Vilénin palkka on runsaat 7 500 euroa kuukaudessa. Se muodostuu tehtävän vaativuusluokasta ja henkilökohtaisesta suoritusarvioon perustuvasta osuudesta. Puustinen oletti maanantaina, että tehtävän palkka on hivenen alempi kuin Kanadan edustuston päälliköllä.
Puustinen kertoi myös, että osa entisistä yksikönpäälliköistä sijoittuu osastopäällikön tai apulaisosastopäällikön tehtäviin.
Vilén kertoi sosiaalisessa mediassa palanneensa ministeriöön lyhyen, mutta intensiivisen Kanadan-tehtävän jälkeen. Hän kirjoitti olevansa kiitollinen mahdollisuudesta tarttua uusiin haasteisiin, kun pääsee paneutumaan tehtäväalueensa maitten tilanteeseen ja Suomen mahdollisuuksiin ja riskeihin siellä.
Ilta-Sanomat kertoi kesäkuun alussa, että UM perii Viléniltä perusteettomasti saatuja korvauksia lähes 37 000 euron edestä. UM:n mukaan Vilénin perheenjäsenet ovat olleet asemapaikalla Ottawassa vähemmän kuin mitä maksetut korvaukset edellyttäisivät.
Vilén
kertoi tehneensä itse ulkoministeriölle kirjallisen esityksen siitä, että häneltä perittäisiin ulkomaankomennukseen liittyvät liialliset maksut takaisin.UM on tehnyt Helsingin poliisille rikosilmoituksen suurlähettilään saamista korvauksista. Poliisi kertoi kesäkuussa, että se tekee esiselvityksen, jossa arvioidaan, onko syytä epäillä suurlähettilään syyllistyneen korvausasiassa rikokseen.
Ennen diplomaattiuraansa Vilén oli kokoomuksen kansanedustaja sekä ulkomaankauppaministeri vuosina 2002–2003.
Hän aloitti Budapestin edustuston päällikkönä vuonna 2007 ja toimi tehtävässä vuoteen 2012. Kansanedustajasta suurlähettilääksi siirtynyt Vilén sai tuolloin erivapauden ulkoasiainneuvoksen virkaan. Yksi viran kelpoisuusvaatimus on diplomaatin tehtäviin perehdyttävä kansainvälisten asioiden valmennuskurssi (kavaku), jota Vilén ei ole käynyt.
Menettely ei ole millään lailla ainutkertainen. Esimerkiksi tänä vuonna kokoomustaustainen Jori Arvonen nimitettiin Suomen EU-edustuston päälliköksi. Nimitystä arvosteli muun muassa Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys, joka kiinnitti huomiota siihen, että Arvoselta puuttuivat kavaku-kurssi ja vaadittava kielitaito.
Vuosina 2012–2014 Vilén oli Varsovan edustuston päällikkönä. Tehtävässään Ottawassa hän aloitti viime vuonna.
