Sähkönkulutuksessa tapahtui raju muutos pörssisähkön ennätyspiikkien aikana – joustopotentiaalia jäi kuitenkin talvella käyttämättä
Eetu Halonen, Iida Vashko / STT
Suomessa pörssisähköä käyttävät kotitaloudet muuttivat viime talvena sähkönkulutustaan jopa 40 prosenttia päivinä, jolloin sähkön hinnat olivat historiallisen korkeita tai matalia. Asia ilmenee Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja sähköyhtiö Väreen tutkimuksesta.
Pörssisähkön hinta kohosi ennätyksellisiin lukemiin viime vuoden tammikuussa päivänä, jolloin hinta oli korkeimmillaan yli kaksi euroa kilowattitunnilta.
Ennätyksellisen halpa pörssisähköpäivä oli puolestaan paria kuukautta aiemmin. Vuoden 2023 marraskuussa pörssisähkön hinta valahti jopa 50 senttiä miinukselle kilowattitunnilta. Hinta-ale johtui norjalaisyhtiön virheellisestä tarjouksesta sähkömarkkinoilla.
Vaikka kantaverkkoyhtiö Fingrid ohjeisti suomalaisia välttämään turhaa sähkönkulutusta molempina päivinä, viesti tuntui menneen perille vain tammikuun poikkeuksellisen hintapiikin aikaan.
Tuolloin pörssisähköstä maksaneet kotitaloudet vähensivät kulutustaan noin 38 prosenttia. Sen sijaan marraskuun 2023 poikkeuksellisessa "alennusmyynnissä" kulutus nousi pörssisähköasiakkailla jotakuinkin saman verran, reilut 40 prosenttia.
– Kulutuksen muutokset näinä kahtena päivänä olivat yllättäen aika symmetriset, toteaa erikoistutkija Enni Ruokamo Sykestä STT:lle.
Tammikuun hintapiikissä kulutustaan vähensivät hieman myös ne, joilla oli hybridisähkösopimus. Heillä kulutus väheni noin seitsemän prosentin verran. Sen sijaan marraskuun huippuhalpana päivänä kulutustaan lisäsivät vain ne, joilla oli pörssisähkösopimus.
Kiinteähintaisesta sähköstä maksaneet kotitaloudet eivät keskimäärin muuttaneet kulutustaan äärihintojen päivinä.
Tutkimus toteutettiin talven 2023–2024 aikana. Tutkimuksessa oli mukana noin 570 Väreen kuluttaja-asiakasta.
Jos kahta historiallista hintojen ääripäätä ei lasketa mukaan, kulutusjousto oli viime talvena kuitenkin melko maltillista myös pörssisähköä käyttävillä kotitalouksilla.
Kun kaikkein matalimmat ja korkeimmat hinnat siivotaan luvuista pois, pörssisähkö maksoi viime talvena 0–28 senttiä kilowattitunnilta.
Ruokamo kertoo, että vaikka pörssisähköasiakkaat kyllä reagoivat talvikuukausina hinnanmuutoksiin, kulutusjousto oli ääripäitä lukuun ottamatta vähäistä.
– Jos ajatellaan, että hinta nousisi vaikka viidestä sentistä 20 senttiin kilowattitunnilta, tämän tutkimuksen mukaan kulutus laskisi keskimäärin neljä prosenttia. Puhutaan siis aika maltillisista muutoksista keskimääräisessä kulutuksessa, Ruokamo kertoo.
Hän ei osaa sanoa, missä kulkisi pörssisähkön hinnan "haamuraja", jossa kotitaloudet alkaisivat vähentää tai nostaa kulutustaan jo selvästi tätä enemmän. Asiaa ei tutkimuksessa selvitetty.
– Analyysimme perusteella ei voida antaa mitään maagista kynnysarvoa. Sen voimme sanoa datasta, että sähkölämmitteiset kotitaloudet ovat joustavampia verrattuna ei-sähkölämmitteisiin kotitalouksiin, Ruokamo sanoo.
Yksi syy kankeaan kulutusjoustoon voi piillä siinä, että talojen lämmitystekniikan automaatio ja älyohjautuvuus on Suomessa vielä verrattain lapsenkengissä.
Tutkimuksen tekijät korostavat automaation merkitystä erityisesti sähkölämmitteisissä taloissa. Ruokamo sanoo, että tällaisessa kodissa tilojen ja käyttöveden lämmitys voi haukata jopa yli 80 prosenttia kotitalouden sähkönkulutuksesta.
– Varmasti yksi keskeinen tekijä [vähäisessä joustossa] on se, että näiden isojen kuormien omatoiminen kulutuksen ajoittaminen on haastavaa, Ruokamo pohtii.
Älyohjauksen ja automaation puute kodin rakennustekniikassa nousi esiin myös tutkimuksen kyselyvastauksissa. Vastaajat kertoivat puutteiden hankaloittavan oman sähkönkulutuksen ajoittamista. Toisaalta esiin nousi myös se, ettei kulutuksen ajoittamisesta välttämättä koettu saavan tarpeeksi taloudellista hyötyä.
Väreen kehitysjohtaja Antti Martikainen kertoo, että tekniikka lämmityksen automatisointiin pörssisähkön hinnan mukaan on kyllä olemassa. Kyse on hänen mukaansa ennemminkin siitä, etteivät ihmiset ole tietoisia automaation hyödyistä.
– Ihmiset eivät ole tarpeeksi valveutuneita. Suuret massat eivät ole vielä hoksanneet, että automaatiosta ja älyohjauksesta olisi suuri hyöty, Martikainen sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan noin viidesosa suomalaisista kotitalouksista oli suoraan sähkölämmitteisiä vuonna 2022. Määrä oli laskenut kymmenessä vuodessa noin kuusi prosenttiyksikköä.
Martikainen taas kertoo, että Väreen tietojen mukaan Suomessa on noin 700 000 suoraan sähkölämmitteistä kotitaloutta. Luvussa ovat mukana omakotitalot, paritalot, rivitalot ja loma-asunnot.
– Sähkölämmitystä on tosi paljon, joten kansantaloudellisesti olisi järkevää, että ihmiset kiinnittäisivät lämmityksen automaatioon huomiota, Martikainen sanoo.
Lisäksi pörssisähkösopimusten suosio on kasvanut Suomessa energiakriisin jälkeen tuntuvasti.
Energiaviraston mukaan pörssihintaisten sopimusten osuus kaksinkertaistui vuonna 2023 ja oli noin 30 prosenttia. Tuoreempia viime vuoden tilastoja ei ole vielä koottu.
Pörssisähkösopimuksessa sähkön hinta vaihtuu tunneittain markkinahinnan mukaan.
Hybridisähkösopimus taas yhdistelee kiinteää hintaa ja pörssisähköä. Siinä kiinteä hinta muuttuu hieman riippuen siitä, käyttääkö kotitalous sähköä enemmän edullisina vai kalliina tunteina.
Suomessa sähkön vuotuinen keskihinta on Syken mukaan kolmanneksi halvinta Euroopassa, mutta samalla suhteellinen vaihtelu tuntihinnoissa on Euroopan voimakkainta.