Tiia Jo­ki­sa­lo

Jar­rut ovat au­tos­sa sii­nä mie­les­sä yk­sin­ker­tai­nen osa, et­tä jos niil­tä suun­nil­ta al­kaa kuu­lua min­kään­lais­ta yli­mää­räis­tä ään­tä, oli se sit­ten ra­hi­naa tai vin­ku­naa, tai pol­jin­tun­tu­ma tun­tuu eri­lai­sel­ta kuin en­nen, on vii­meis­tään sil­loin ai­ka tar­kis­taa, on­ko kaik­ki ku­ten pi­tää. Ky­sees­sä on kui­ten­kin tär­keä osa lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta.

Ylei­sim­piä vi­ko­ja jar­ruis­sa ovat lop­puu­na­je­tut jar­ru­le­vyt ja -pa­lat eli ne osat jar­ruis­ta, jot­ka käy­tän­nös­sä hi­das­ta­vat vauh­din.

Jos on kä­te­vä kä­sis­tään, voi ren­kai­den vaih­don yh­tey­des­sä sil­mäil­lä, on­ko jar­ru­le­vyis­sä vie­lä pin­taa, tar­kis­taa mah­dol­li­nen ruos­te ja tark­kail­la ju­miu­tu­mi­sen merk­ke­jä. Jar­ru­pa­lat ku­lu­vat yleen­sä no­pe­am­min kuin jar­ru­le­vyt.

Jos tie­to­tai­to tä­hän ei rii­tä, on hyvä var­mis­taa, kuu­luu­ko au­ton mää­rä­ai­kais­huol­toon jar­ru­jen tar­kis­tus, ja toki vii­meis­tään kat­sas­tuk­ses­sa jar­ru­jen mah­dol­li­set viat ja ku­lu­mat pi­täi­si tul­la esiin.

Yleen­sä val­mis­ta­ja on mää­ri­tel­lyt jar­ru­le­vyil­le jon­kin­lai­sen mi­ni­mi­pak­suu­den, jota pi­tää tark­kail­la. Uu­dem­mis­sa au­tois­sa to­sin syt­tyy va­roi­tus­va­lo sii­nä koh­taa, kun jar­ru­le­vyt ovat käy­mäs­sä lii­an ohuik­si. Jar­ru­nes­te puo­les­taan tu­lee vaih­taa au­to­tyy­pis­tä ja ajo­mää­räs­tä riip­pu­en noin 2–4 vuo­den vä­lein.

– Jos on vä­hän­kin epä­var­muut­ta sii­tä, et­tä jar­ruis­sa on jo­ta­kin vi­kaa, se kan­nat­taa ai­na tar­kis­taa. Jois­sain ta­pauk­sis­sa kor­jaus tu­lee hal­vem­mak­si sii­nä koh­taa kun vika on vas­ta aluil­laan kuin se, et­tä jar­rut aje­taan lop­puun, Help­po­Kat­sas­tuk­sen kou­lu­tus­pääl­lik­kö Ju­lius Kar­ki ker­too.

Jar­ru­ja ei kan­na­ta tur­hia sääs­tel­lä, mut­ta toi­saal­ta ei käyt­tää sil­ti lii­kaa­kaan.

En­na­koi­va ajo­ta­pa sääs­tää jar­ru­ja, mut­ta sa­mal­la jar­rut ovat kom­po­nent­ti, joka tar­vit­see lii­ket­tä toi­mi­ak­seen kun­nol­la.

Jos jar­ru­ja ei käy­te­tä kuin sa­tun­nai­ses­ti, eli aje­taan pal­jon esi­mer­kik­si pit­kää mat­kaa ja teh­dään pal­jon moot­to­ri­jar­ru­tuk­sia, ne saat­ta­vat hil­jal­leen ju­miu­tua.

– Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den ta­kia en­na­koi­va ajo­ta­pa on pa­rem­pi, mut­ta täs­sä asi­as­sa to­si­aan vaa­ka­ku­pin toi­ses­sa pääs­sä on ku­lu­mi­nen ja toi­ses­sa ju­miu­tu­mi­nen, Kar­ki sa­noo.