Jos miet­tii omal­ta osal­taan ta­po­ja kan­taa vas­tuu­ta ym­pä­ris­tös­tä, yk­si yk­sin­ker­tai­sim­mis­ta te­ois­ta löy­tyy jo­kai­sen keit­ti­ös­tä – kier­rä­tys.

-Se­ka­jät­tee­seen pää­ty­es­sään se on ma­te­ri­aa­lin ta­ri­nan lop­pu, sii­tä ei syn­ny enää mi­tään uut­ta, vaan se pol­te­taan pois. Tär­ke­ää oli­si saa­da ar­vok­kaat ma­te­ri­aa­lit uu­si­o­käyt­töön. Se sääs­tää suo­raan luon­non­va­ro­ja, muis­tut­taa Ke­rää­mön kier­to­ta­lous­suun­nit­te­li­ja Mai­ja Nuo­tio.

On jär­ke­väm­pää teh­dä uut­ta pa­pe­ria van­has­ta pa­pe­ris­ta kuin kaa­taa uu­sia pui­ta. Sen si­jaan, et­tä ava­taan uu­sia kai­vok­sia ja lou­hi­taan neit­seel­lis­tä ma­te­ri­aa­lia luon­nos­ta, val­mis­te­taan­kin me­tal­li­as­ti­oi­ta ja mui­ta me­tal­li­tuot­tei­ta kier­rä­te­tys­tä me­tal­lis­ta.

-Vai­kein osuus ket­jus­sa lie­nee se, et­tä ih­mi­nen vie jät­teet kier­rä­tyk­seen, hel­poin osuus on ma­te­ri­aa­lin val­mis­tus, Mai­ja Nuo­tio ker­too.

Kier­rä­tys kun­ni­aan

Jä­te­lain muu­tok­sen taus­tal­la on EU:n jä­te­sää­dös­pa­ket­ti, jon­ka ta­voi­te on vä­hen­tää jät­teen mää­rää, li­sä­tä uu­del­leen­käyt­töä ja kier­rä­tys­tä. La­ki­muu­tok­sen ta­voit­tee­na on nos­taa Suo­men kier­rä­ty­sas­te vuo­teen 2035 men­nes­sä 65 pro­sent­tiin.

Näin jät­tei­den si­säl­tä­mät ar­vok­kaat raa­ka-ai­neet saa­daan uu­del­leen­käyt­töön, ei­kä mei­dän tar­vit­se käyt­tää enää yh­tä pal­jon neit­seel­li­siä luon­non­va­ro­ja.

Ta­lo­yh­ti­öis­sä seit­se­män eri jä­te­as­ti­aa

Vuo­des­ta 2024 al­ka­en yhä use­am­pi löy­tää la­jit­te­lu­mah­dol­li­suu­den omas­ta ko­ti­pi­has­taan, kun uu­si laki edel­lyt­tää vä­hin­tään vii­den huo­neis­ton kiin­teis­töt ke­rää­mään eril­leen kaik­ki seit­se­män jä­te­la­jia. Vä­hin­tään vii­den asun­non ta­lo­yh­ti­öis­sä tu­lee löy­tyä ke­räy­sas­ti­at pa­pe­ril­le, bio- ja se­ka­jät­teel­le, sekä kar­ton­ki-, muo­vi-, lasi- ja me­tal­li­pak­kauk­sil­le.

Toi­sin kuin muu­al­la Suo­mes­sa, Po­rin seu­dul­la asu­vat ovat tä­hän saak­ka la­ji­tel­leet kar­ton­gin ja pa­pe­rin sa­maan as­ti­aan, mut­ta yh­teis­ke­räy­sas­ti­oi­den käyt­tä­mi­nen päät­tyy tä­män vuo­den lo­pus­sa. En­si vuo­den alus­ta kai­kil­la ta­lo­yh­ti­öil­lä tu­lee ol­la eril­li­nen ke­räy­sas­tia sekä kar­ton­gil­le et­tä pa­pe­ril­le.

Tämä sii­tä syys­tä, et­tä mo­lem­mat me­ne­vät eri kä­sit­te­ly­lai­tok­sil­le.

Ke­rää­mö jär­jes­tää ta­lo­yh­ti­öil­le ke­räy­sas­ti­an kar­ton­ki­pak­kauk­sil­le. Ta­lo­yh­ti­öt so­pi­vat it­se pa­pe­rin­ke­räyk­ses­tä jät­teen­kul­je­tu­sy­ri­tyk­sen kans­sa.

Pak­kaus­jät­tei­den kul­je­tuk­set siir­ty­vät Ke­rää­möl­le vuon­na 2024 ja se saat­taa nä­kyä asuk­kail­le niin, et­tä as­ti­oi­ta tyh­jen­tää eri yh­tiö kuin ai­em­min. Puut­tu­via as­ti­oi­ta toi­mi­te­taan ta­lo­yh­ti­öil­le jou­lu-maa­lis­kuun ai­ka­na.

Jou­lun lah­ja­pa­pe­rit ja -na­rut se­ka­jät­tee­seen

Se­ka­jä­te­as­tia tur­su­aa hel­pos­ti var­sin­kin jou­lun ai­kaan, jo­ten kier­rä­tyk­sen kans­sa on hyvä ol­la tark­ka­na. Esi­mer­kik­si lah­ja­pa­pe­rit- ja kas­sit kuu­lu­vat se­ka­jät­tee­seen nii­den si­säl­tä­mien vä­rien, pin­noit­tei­den ja teip­pien vuok­si. Myös pa­ke­toin­ti­na­rut ja sel­lo­faa­ni ovat se­ka­jä­tet­tä.

Sa­moin kynt­ti­län­jä­mät kuu­lu­vat se­ka­jät­tee­seen, kun taas tuik­ku­jen alu­mii­ni­ki­pot me­tal­li­jät­tee­seen. Pais­to­ras­van paik­ka on ko­ve­tet­tu­na bi­o­jät­tees­sä tai Kink­ku­temp­pu-kam­pan­jan toi­mi­tus­pis­teel­lä. Tyh­jä kon­veh­ti­ra­sia so­pii kar­ton­ki­pak­kaus­ke­räyk­seen, si­säl­lä ole­va muo­vi­ken­no muo­vi­pak­kaus­ke­räyk­seen.

Ke­rää­mös­tä vin­ka­taan konk­reet­ti­nen lah­ja jä­te­au­ton kul­jet­ta­jal­le.

-Tär­ke­ää on, et­tei ma­te­ri­aa­lia jä­tet­täi­si maa­han ja ne li­tis­te­tään mah­dol­li­sim­man pie­neen ti­laan. Jos jä­te­as­ti­at ovat ää­ri­ään myö­ten täyn­nä, oli­si jou­lun hyvä teko säi­lyt­tää pak­kaus­pa­pe­rei­ta ja pah­ve­ja va­ras­tos­sa muu­ta­man päi­vän jos sii­hen on mah­dol­li­suus ja vie­dä ne vas­ta sen jäl­keen as­ti­oi­hin.

Ennen osattiin hyödyntää raaka-aineita eikä mitään haaskattu pois. Olisi tarpeen, että ottaisimme takaisin tämän vanhan tavan arvostaa asioita ja näkisimme jätteetkin materiaalina. Esimerkiksi joulukoristeita saa askarreltua konvehtipapereista, Keräämön kiertotaloussuunnittelija Maija Nuotio kertoo.

Mikä Ke­rää­mö?

Kun­nal­li­nen jä­te­huol­to­yh­tiö Ke­rää­mö on Po­rin, Ul­vi­lan, Ko­ke­mä­en, Har­ja­val­lan, Nak­ki­lan, Me­ri­kar­vi­an, Po­mar­kun ja Sii­kais­ten yh­des­sä omis­ta­ma kier­to­ta­lout­ta edis­tä­vä yh­tiö. Lue li­sää www.ke­raa­mo.fi