Arttu Tuominen: Tekoäly ja viisaus
Syksyllä uutisoitiin kiinalaisesta hautaustoimistosta, joka tekee kuolleista henkilöistä digitaalisia jäljennöksiä. Vainajan ääntä, kuvia ja tietoja hyödyntämällä tehdään ohjelma, jonka kanssa omaiset voivat keskustella päivittäin.
Viime aikoina olen huvitellut kuuntelemalla netistä Frank Sinatran ja Johnny Cashin versioita moderneista biiseistä, kuten Bohemian Rhapsodysta ja Barbie Girlistä. Äänet siis ovat Cashin ja Sinatran, mutta he eivät – tietenkään – itse laula. Vuoden 2023 lopussa Hollywoodin käsikirjoittajat ja näyttelijät lakkoilivat, sillä he ovat huolissaan tekoälyn yleistymisestä elokuvatuotannoissa. Jo nyt on mahdollista korvata näyttelijöitä digitaalisilla kopioilla.
Viimeisin uutinen tuli sekin Kiinasta. Siellä on kehitetty tekoälysyyttäjä, joka osaa tunnistaa ja nostaa syytteitä eri rikoksista. Syyttäjää on käytetty jo yli 17 000 oikeustapauksessa.
Tekoäly, joka oppii ja omaksuu itsenäisesti uutta tietoa, luo valtavia mahdollisuuksia teknologiselle kehitykselle. Milloinkaan historiassa tekniikka ei ole kehittynyt näin nopeasti. Parhaillaan tiede pyrkii löytämään ratkaisua ”kuoleman ongelmaan”. Tutkijoiden mukaan ennen pitkää ikuinen elämä tulee mahdolliseksi muokkaamalla ihmisen geenejä, asentamalla kehoon mikrosiruja ja nanopartikkeleita.
Entäpä sitten ihmisen viisaus? Se ei kehity yhtä eksponentiaalisesti kuin tiede, joka oli ennen ihmislähtöistä. Nyt tiede, joka on keinoälylähtöistä, kehittyy nyt niin valtavalla nopeudella, ettei ihmisen viisaus pysy perässä. Törmäämme jo nyt tekoälyn moraalisiin ja eettisiin ongelmiin, sillä keinoäly ratkaisee pelkästään ongelmia eikä vaivaudu pohtimaan keksintöjen etiikkaa. Tekoäly ei tarvitse unta eikä lepoa – eikä sillä ole omaatuntoa.
Sadat tutkijat ympäri maailmaa vaativat jo nyt tekoälyn rajoittamista, sillä emme osaa tunnistaa sen vaaroja. Oppenheimerille atomipommi oli matemaattinen ja tekninen ongelma. Vasta kun pommi oli valmis, ymmärrettiin, miten se muutti peruuttamattomasti koko maailman.
Arttu Tuominen
Porilainen kirjailija ja ympäristöinsinööri, joka ammentaa luomisvimmansa porilaisesta hulluudesta, rannikon luonnosta ja Selkämeren aalloista.