TE-uudistus toi työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita – paikallisesti räätälöidyt ratkaisut myös yritysasiakkaille
Tuija Saarinen
Ketteryyttä, mutkattomuutta, joustavuutta: Tammikuun alussa toteutunut työ- ja elinkeinopalvelujen uudistus toi työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita, mikä merkitsee yrityksillekin aiempaa joustavampia ja paikallisesti räätälöityjä ratkaisuja. Tavoitteena on, että jokaisella yrityksellä olisi yksi nimetty yhteyshenkilö tai selkeä kontaktipiste, joka auttaa kaikissa työllisyys- ja rekrytointitarpeissa.
– Se, että TE-palvelut tuotetaan kunnissa, tarkoittaa, että voimme nyt kehittää aidosti paikallista palvelumallia, jossa yrityksillä on matala kynnys ottaa yhteyttä. Paikallistuntemus mahdollistaa muun muassa nopean reagoinnin ja palvelujen räätälöinnin yritysten erityistarpeisiin, mikä tuo konkreettista etua esimerkiksi rekrytointitilanteessa, toteaa Rauman kaupungin elinvoimatoimialan toimialajohtaja Satu Saarinen.
Myös Satakunnan työllisyysalueen elinkeino- ja työnvälityspalveluiden toimintayksikön päällikkö Mikko Kotiranta näkee, että uudistus tuo mukanaan parannuksia.
– Palvelut ovat nyt lähellä käyttäjiä, mikä helpottaa yhteistyötä. Yrittäjien suuntaan voimme toimia ketterästi ja joustavasti.
– Pyrkimyksenä on, että asiakkaat saavat tarkoituksenmukaiset palvelut, neuvonnan ja ohjauksen nopeasti, toteaa Satakunnan työllisyysalueen elinkeino- ja koulutuspalveluiden palvelupäällikkö Eija Heinola.
Satakunnan työllisyysalueen elinkeino- ja työnvälityspalveluiden toimintayksikön päällikkö Mikko Kotiranta ja Satakunnan työllisyysalueen elinkeino- ja koulutuspalveluiden palvelupäällikkö Eija Heinola näkevät, että uudistus helpottaa yhteistyötä yritysten kanssa, sillä palvelut ovat nyt lähellä käyttäjiä.
Hyvässä tapauksessa kontaktihenkilönä jatkaa uudistuksen jälkeenkin tuttu ihminen, sillä valtion TE-toimistojen henkilöstö siirtyi kuntien palvelukseen niin sanotusti vanhoina työntekijöinä.
Entisiä TE-toimistoja on usein luonnehdittu jäykiksi ja byrokraattisiksi. Miten uudet työllisyysalueet käytännössä toimivat, jotta yrityksiä voitaisiin palvella jouhevasti?
– Keskitymme palveluiden kehittämisessä joustavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Tavoitteena on luoda yrityksille selkeät ja helposti saavutettavat palvelupolut. Tulevaisuudessa myös esimerkiksi digitaalisia työkaluja ja prosesseja voidaan ottaa käyttöön, jotta palvelut olisivat mahdollisimman tehokkaita, toteaa Rauman kaupungin elinvoimatoimialan yrityspalveluista vastaava palvelupäällikkö Marjo Siltanen.
Satu Saarinen uskoo, että uudistuksen myötä myös yhteistyö työllisyysalueita palvelevien tahojen kanssa tiivistyy.
– Yhteiset hankkeet ja projektit voivat nyt rakentua nopeammin ja tehokkaammin, sillä työllisyysalueilla on paikallista päätäntävaltaa ja mahdollisuuksia suunnata palveluita yritysten tarpeiden mukaisesti.
Työllisyysalueet tarjoavat hyvin pitkälti samoja palveluita kuin jo lopetetut TE-toimistotkin. Niukan määrärahatilanteen takia muutoksia on tulossa kuitenkin palkkatukeen.
– Palkkatuen osalta joudumme valitettavasti käyttämään tiukkaa harkintaa. Jotkin asiakasryhmät ovat edelleen kuitenkin lakisääteisesti oikeutettuja siihen, mutta hallituksen tavoitteena on selkeästi saada ihmiset avoimille työmarkkinoille, toteaa Mikko Kotiranta.
Kaksi työllisyysaluetta Satakunnassa
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyi tammikuun alussa valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille. Työllisyysalueita on yhteensä 45. Satakunnassa työllisyysalueita on kaksi: Satakunnan työllisyysalue ja Etelä-Satakunnan työllisyysalue.
Satakunnan työllisyysalueen muodostavat Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Vastuukuntana toimii Pori. Etelä-Satakunnan työllisyysalueeseen kuuluvat puolestaan Eura, Eurajoki, Huittinen, Rauma ja Säkylä. Vastuukuntana toimii Rauma.
