Kumppaniassa ajatellaan isosti ja eteenpäin
Tekoäly tulee muuttamaan maailmaa enemmän kuin internet, uskovat Kumppanian yrittäjät.
Maarit Anttila
Kuluva vuosi on tavallaan juhlavuosi Kumppania Oy:ssä. Leena Roskala, Jenni Rajahalme ja Pia Hirvonen löivät kaksikymmentä vuotta sitten hynttyyt yhteen, jolloin rakennettiin verkostomaisesti toimiva viestintätoimisto. Kukin toi mukanaan omat verkostot, joita on vuosikymmenten kuluessa kasvatettu.
Kumppanian johtamistapaa he kuvaavat jaetuksi. Roskala on toimitusjohtaja, Hirvonen myynti- ja markkinointijohtaja ja Rajahalme asiantuntijaroolissa.
– Joku saattaa naureskella, että aika paljon on johtajia pienessä firmassa, Roskala sanoo.
Johtamismalli on osoittautunut toimivaksi.
– Ajattelimme jo varhain, että johtajuutta pitää jakaa ja verkostoa kasvattaa, mikä ei ole kovin tyypillinen tapa yrittäjävetoisessa yrityksessä. Koko yritysidea lähti halusta luoda itselle kiva työpaikka ja sitä on kyetty onneksi tarjoamaan myös muille, Hirvonen toteaa.
Yhtiön hallituksessa on riippumattomia jäseniä ja johtoryhmä on laajennettu. Vastuuta on laajasti jaettu myös muiden kuin osakkaiden kesken.
Yrityksen oman osaajajoukon ohella yrittäjät puhuvat heimosta, johon kuuluu laaja joukko viestintäasiantuntijoita.
Kolmen yrittäjän pitkäikäinen yhtiökumppanuus on opettanut tunnistamaan kunkin vahvuudet ja osaamisalueet. Kumppanuudessa on Leena Roskalan mukaan samoja haasteita kuin ihmisten välisessä yhteistoiminnassa ylipäätään.
– Monikeskinen vuorovaikutus ei aina ole niin suoraviivaista. Harvoin me kerralla kaikki olemme samasta asiasta yhtä paljon liekeissä, mutta hienous onkin erilaisissa näkökulmissa ja puntaroinnissa. Joskus on hyvä, että joku jossain kohtaa jarruttelee.
Yhteisymmärrys yrityksen eteenpäin viemisessä näkyy yrittäjien mukaan ajatuksessa tehdä asiat entistä paremmin. Jenni Rajahalme kuvailee Kumppaniaa ”viestintämaailman Ryhmä Hauksi”, sillä tuon koirajoukkion iskulause ”Ei työtä liian suurta” sopii myös heihin.
Vuosi 2025 alkaa Porissa ja Tampereella toimivassa viestintätalossa talouslamassa.
– Joku tosin sanoi, että lama olisi ohi, mutta ei se siltä vielä näytä etenkään mainostoimistoalalla, jossa on konkursseja, lomautuksia ja irtisanomisia, sanoo Roskala.
Kumppaniassa tilanne hänen mukaansa on hyvä, sillä ja omat sopeutumistoimet tehtiin etukenossa jo puolitoista vuotta sitten.
– Vaikka nousukaudesta tai markkinoiden kuumimmasta aallonharjasta ei vielä voi puhua, tietynlaista toiveikkuutta on olemassa ja tilauskanta on hyvä.
Viestintämaailmassa, kuten muuallakin yhteiskunnassa, muutokset ovat viime vuosina olleet nopeita.
– Muutoksia on aina ollut, mutta koronasta lähtien murros on ollut iso. Organisaatioiden on toisaalta kyettävä vakiinnuttamaan toimintansa arjessa, mutta sen ohella tekemään kehitystyötä ennakoivasti. Tuntuu, että olemme onnistuneet tässä, mikä antaa turvaa muutosten johtamiseen tulevaisuudessa, Pia Hirvonen pohtii.
Vaikka kristallipalloa ei ole, yhtiössä on aina suunnattu katseet tulevaisuuteen. Joskus on saatettu olla jopa liian etukenossa
– Olimme etunenässä tekemässä hemmetin hienosti paketoituja digilehtiä, mutta joita juuri kukaan ei ymmärtänyt ostaa, koska ihmiset eivät tienneet niistä mitään.
Viestintäkenttä näyttää hyvin toisenlaiselta vuonna 2025 kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten.
– Uusia viestintäkanavia on tullut kuin sieniä sateella. Kaksikymmentä vuotta sitten ei ollut älypuhelimia eikä sosiaalista mediaa. Nyt tekoäly on tuomassa vastaavanlaisen murroksen sisällöntuotantoon. Sitä voi verrata ATK:n tai Internetin tuloon, Roskala sanoo.
– Jossain kohtaa se muuttaa työelämän täysin, sillä parin vuosikymmenen kuluttua meillä sukupolvi, joka on syntynyt tekoäly kädessä.
Viestintätoimiston asiakkaan näkökulmasta tekoäly Roskalan mukaan nopeuttaa ja demokratisoi viestintää ja tekee siitä helpommin saavutettavaa.
Kumppaniassakin on aloitettu tekoälyn mahdollisuuksien tutkiminen, mutta työ on toimitusjohtajan mukaan pitkälti vielä edessä. Jo nyt yritys tekee tutkimusyhteistyötä yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun kanssa.
– Tekoäly tulee läpileikkaamaan kaiken viestinnän, ja iso kysymys tulee olemaan se, miten eri kohderyhmät ja lukijat voivat tunnistaa luotettavan viestinnän. Medialukutaidon osaamistason päivittäminen kautta koko ihmiskunnan tulee olemaan iso juttu, hän ennakoi.
Viestintäala on kilpailtu, mutta osaaminen ratkaisee ja toki myös se, miten organisaatiot löytävät itselleen sopivan osaamisen.
– Minua on aina harmittanut se, miten on mahdollista, että meillä tehdään tässä maassa upeita asioita, tuotteita ja palveluita, joista kukaan ei tiedä, koska niistä viestitä, Jenni Rajahalme toteaa.
Tämänkin tekoäly hänen mukaansa muuttaa: viestinnän merkitystä ei enää voi ohittaa.
Rajahalme toivoisi organisaatioilta rohkeampaa viestintää. Toisaalta hän ymmärtää myös sen haasteellisuuden.
– Kriisitilanteissa maailmasta on tullut kova.
Avoimuus altistaa haavoittuvuudelle.
– Organisaation pitää kyetä perustelemaan ja puolustautumaan julkisuudessa, jossa toimivat eri lainalaisuudet kuin tuomioistuimessa, jossa kukaan ei ole syyllinen ennen kuin toisin todistetaan, Roskala jatkaa.
Viestintäkouluttajana Rajahalme kannustaa aina varautumaan kaikenlaiseen viestintään. Hän kertookin usein kysyvänsä yleisöltään, etenkin jos joukossa on yrittäjiä, kuinka monelta löytyy kriisiviestinnän asiantuntijan puhelinnumero puhelimestaan.
– Jossain tilanteessa se numero voi olla tärkein investointi sinä vuonna.
Suurin tarve Kumppanian mukaan on tänä päivänä ymmärrettävälle viestinnälle.
– Erityisesti nyt, kun meillä on isoja globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutos ja kestävä kehitys, sanoo Roskala.