Ässien ja Lukon johdossa hehkutetaan sarjan avaamista – mahdollinen nousu ja putoaminen piristäisivät huippukiekkoilua
Ässien ja Lukon toimitusjohtajat pitävät erinomaisena asiana Liigan avaamista.
Pauli Uusi-Kilponen
Lukon toimitusjohtaja Jukka Kunnas ja Ässien kollega Mikael Lehtinen pitävät oman joukkueen karsintaan joutumista epärealistisena.
– Meillä on ihan toisenlaiset ajatukset toiminnastamme, sanoo Kunnas.
Lukon tavoite on aina pudotuspelit ja sitä kautta mitalipeleihin selviytyminen. Tavoitetta tukee jo seuran vahva taloudellinen tausta. Joukkue voidaan rakentaa vuosittain noin kolmen miljoonan pelaajabudjetin mukaan ja tiukan paikan tullen tuotakin summaa voidaan nostaa.
Lehtinen puhuu sarjan avaamisesta nimenomaan hyvänä urheilullisena ratkaisuna, joka tehostaa myös seurojen muuta toimintaa. Ässien omaa toimintaa kehitetään kokonaisuutena niin oman laadukkaan pelaajatuotannon turvaamiseksi kuin talouden vahvistamiseksi.
Lukon toimitusjohtaja Jukka Kunnas. Kuva: Pauli Uusi-Kilponen
Lehtisen mukaan katseet pitää suunnata tulevaisuuteen, ei niinkään menneeseen. Kiekkokansan kestomuistissa pysyy kuitenkin kevät 2009, jolloin Ässät karsi liigapaikasta Juhani Tammisen johtaman Vaasan Sportin kanssa. Silloinen Ässä-luotsi Alpo Suhonen luonnehti ottelusarjaa uransa ikävimmäksi. Yhtenä syynä oli seuran sisäinen kamppailu, jossa kampitettiin valmentajaa kesken vaikeimman jakson. Paineet seuran sisällä olivat valtavat.
Ässät säilyi sarjassa 4–3 otteluvoitoin. Ässien putoaminen olisi uhannut vakavasti porilaisen jääkiekkoilun olemassaoloa kansallisella huipputasolla.
Lukon karsintakokemukset ovat yli 30 vuoden takaa, eikä seuran aktiivisessa toiminnassa taida enää olla yhtään noita kauhunhetkiä kokeneita. Lukko karsi tuolloin Kärppien kanssa.
Jos kuuluvat satakuntalaisten karsintakokemukset vahvasti historian lehdille, ovat ne muutamille sarjan tyvipään seuroille lähitulevaisuutta, jota ei puheilla pääse pakoon.
Karsintaan joutuminen ja mahdollinen putoaminen eivät ole enää sama asiaa kuin vuosikymmeniä sitten. Jos liigaseura lähtee sarjasta alemmalle tasolle, tietää se pahimmassa tapauksessa konkurssia ja kymmenien ihmisten työpaikkojen menetystä.
Pääsarja on suljettu kahdesti, ensin vuonna 2000, avattiin 2008 ja suljettiin uudelleen 2013. Yksinkertaisena syynä oli seurojen pelastaminen konkursseilta. Haluttiin rauhoittaa tilanne, koska tuolloin enemmistö seuroista teki miinusmerkkistä tulosta. Päivän kysymys kuuluu: Mikä on muuttunut?
Merkittävästi ei mikään. Viime kaudella Vaasan Sport ja SaiPa selvisivät konkurssilta pelaajamyynneillä. Silti SaiPa teki tappiota 700 000 euroa.
HPK teki tappiota 800 000 euroa viime kaudella. Seuran tase kesti vielä moisen tappion, mutta ei enää vastaavaa. Nyt seura myi kolme kärkipelaajaansa tappioiden kuittaamiseksi ainakin osittain. Pudotuspelimahdollisuus oli käytännössä mennyt.
Talous on pahasti kuralla myös Jukureilla ja Sportilla. Vain pudotuspeleihin pääsy voi pelastaa ne. Mutta kun seuroilla ei ole varaa pitää kaikkia parhaita pelaajiaan, uhkaa karsintapeikko heilua jatkossa niiden kantapäillä.
Heikosta taloudesta huolimatta sarjan tyvipään seurat pohtivat nyt keinoja joukkueittensa vahvistamiseksi. Riski kasvaa potenssissa, mutta karsintoihin ei halua kukaan.
Pelaajamyynti kesken kauden ollut ollut hätävara, joka siis poistuu. Liigan ja Jääkiekkoliiton yhteisissä neuvotteluissa pohditaan sitä, miten Liigasta mahdollisesti putoava seura välttää taloudellisen ja toiminnallisen katastrofin.
Ehdotuksena on, että nousijaseura ostaa liigalisenssin putoavalta seuralta. On puhuttu 3,6 miljoonasta eurosta. Summa on suurin piirtein se, mitä Liigaan nouseva seura saa tv-oikeuksista kolmessa vuodessa.
Liigakarsintoihin pääsee ensi kaudella voittamalla Mestiksen. Nousu ensi kauden päätteeksi edellyttää liigan peränpitäjän voittamista ottelusarjassa ja liigalisenssin lunastamista. Se maksaa 3,6 miljoonaa euroa. Lisäksi edellytetään liigatason puitteita, vakaata taloutta ja laadukasta juniorityötä.
Summasta on kuitenkin mahdollisuus neuvotella. Kiekko-Espoo, Jokerit ja TuTo ovat hirvitelleet hintaa.
Muun muassa Jokerien puheenjohtaja Mikko Saarni sanoi ettei seura hae liigapaikkaa. Hinta on liian kova. Hän piti mahdottomana myös sitä, että menestys pääsarjassa vaatisi kymmenen miljoonan vuosibudjettia.
Tapparan, Ilveksen ja Kärppien liikevaihto on 14–20 miljoona euroa, TPS:n 12 miljoonaa ja HIFK:n 11 miljoonaa, Lukollakin liki kymmenen miljoonaa euroa.
TuTo taas haki paikkaa, vaikka omat pääomat ovat miljoonan verran pakkasella, eikä seura ole tehnyt tulosta vuosiin. Ollaanko Mestis-seuroissa ihan kartalla siitä, mitä liigatasolla pelaaminen vaatii?