Pekka Virta toimi Ässien U-20-mestarijoukkueen päävalmentajan mentorina – Hänelle sataa nyt valmentajatarjouksia
Pauli Uusi-Kilponen
Ässissä pelannut ja valmentanut Pekka Virta on yhä valmis haalarihommiin. Himo ei ole kuitenkaan niin kova, että hän ottaisi vastaan mitä tahansa valmennuspestiä, vaan toteaa vanhetessaan viisastuneensa.
– Jos tulee sopiva tarjous, niin mikä ettei. Tarjottavan tehtävän pitää kuitenkin olla sellainen, että kaikkia asiat ovat seurassa kunnossa, Pekka Virta sanoo.
Noilla määritelmillään hän tarkoittaa monia asioita: seuran tavoitteita ja tavoitteiden mukaisia resursseja ja menestymisen edellytyksiä.
Virta ei halua paljastaa seuroja, jotka ovat hänestä kiinnostuneita. Eikä hän halua retostella sen paremmin halukkaiden määrää.
– Useita niitä on ulkomaita myöten, hän sentään paljastaa.
Pekka Virta on katsellut valmennuspestiensä jälkeen jääkiekkoa ihan uudesta ja avartavasta näkökulmasta. Hän on toiminut muun muassa Ässien U-20-mestarijoukkueen päävalmentajan mentorina.
Virta ei halua nostaa rooliaan mentorina. Valmentajat valmentaa, ja hän näkee itsensä vain neuvonantajana.
Tosiasia kuitenkin on, että Ässien U-20-joukkueen pelissä näkyi selkeästi Virran peräänkuuluttamat asiat, kuten pysyminen kiekossa. Ässät voitti TPS:n nuoret nimenomaan pelin hallinnalla, jota hyvä liike ja syöttely edesauttoivat.
Virta kehuu aikaa ilman päivittäistä valmentamista.
– Tämä on ollut hyvin mielenkiintoista parikymmentä vuotta kestäneen valmennusuran jälkeen. Kyllä mentorointi ja se, että jää enemmän aikaa pohtia lajia kokonaisvaltaisemmin, nostaa pintaan monia kysymyksiä, joista jääkiekkopiireissä puhutaan liian vähän.
Yksi Virran esiin nostama huoli on jääkiekon harrastamisen kalleus junioreille. Se vaikuttaa niin, ettei lajin pariin välttämättä tule riittävästi parhaita palloilulahjakkuuksia. Myös harrastajamäärät ovat laskeneet jo useana vuonna.
– Salibandy, jalkapallo jne. ovat paljon halvempia harrastaa. Ei ihme, jos vanhemmat ohjaavat lapsensa näihin lajeihin jääkiekon sijaan. Ruotsissa puhutaan yleisesti, että jääkiekosta on tullut eliittiurheilua. Meillä Suomessa ei saa käydä näin, Virta varoittaa.
SM-liiga perustettiin vuonna 1976, kun Suomen jääkiekkoilu eli vahvaa nousua muun muassa olosuhteiden parantumisen ja yleisön kasvavan suosion takia. Samalla puhuttiin, miten jääkiekon harrastajamääriä tulisi kasvattaa ja lajia levittää laajalle maakuntiin. Vain sitä kautta olisi mahdollisuus saada jääkiekon kiinnostusta kasvatettua ja haravoitua lahjakkuudet lajin pariin. Nyt tuo asia on unohtunut ja monet maakuntien seurat voivat huonosti tai ovat henkitoreissaan.
– Ei ole niin, että lupaavimmat nuorukaiset asuvat Helsingin seudulla, Tampereella tai Turussa. Vireä toimintaa pitäisi olla laajasti koko valtakunnassa, Virta muistuttaa.
Hänen mukaansa yksi hyvä keino kiinnostuksen lisäämiseen maakunnissa olisi uudistaa sarjajärjestelmää, joka voisi hyödyntää suomalaista huippukiekkoilua. Hän puhuu 12 joukkueen liigasta, ja sen alla olevasta toisesta, alemmasta 12 joukkueen liigasta.
– Taso ja kiinnostus nousisivat molemmissa, hän vakuuttaa.
Liigan kasvaa ensi kaudella 16-joukkueen sarjaksi, kun Kiekko-Espoo tulee mukaan. Virta ei pidä laajentamista mielekkäänä.
– Jos pääliiga olisi 12 joukkueen sarja, pelin taso nousi pomminvarmasti ja kiinnostus kasvaisi. Vastaavasti 12 joukkueen alempaan sarjaan tulisi uusia kiinnostavia joukkueita liigasta. Muutos tekisi aivan samaa alemmalle kuin pääliigalle, Virta pohti.
Hänen mukaansa nousumahdollisuus antaa vielä piristysruiskeen maakuntien seuroille ja näkyisi myös yleisömäärissä.
– Näkemykseni mukaan myös nuorien pelaajien halu nousta alemmasta liigasta pääliigaan pelaamaan olisi aiempaa kovempi juttu.
Virta harmittaa se, ettei jääkiekon kokonaisvaltaisesta kehittämisestä käydä avointa keskustelua, eikä kipukohtiin juuri puututa.
– Ongelma on siinä, ettei meillä ole tahoa, joka katsoisi lajia kokonaisuutena. Jokainen liigaseura katsoo asioita oman seuran näkökulmasta; mikä sille on mahdollisesti eduksi ja mikä ei.
Virta heittää sarkastisesti, että jos vain muutamat niin sanotut isot seurat päättäisivät, pelattaisiinko vain kuuden joukkueen pääsarjaa.
Hän näkee huippukiekkoilun levittämisen mahdollisimman laajalle maantieteellisesti palvelevan parhaiten lajia nyt ja tulevaisuudessa.
Valmennus- ja johto-organisaatiot ovat liigassa paisuneet. On kehitysjohtajaa, urheilujohtajaa, valmennuspäälliköitä, videovalmentajaa ja ties mitä.
– Tarvitaanko tällaista komppaniaa. Miten tämä kokonaisuus tukee päävalmentajan työtä ja pelaajien kehittämistä, Virta kysyy paljonpuhuvasti.
Virta ei halua arvostella mitään yksittäistä seuraa. Hänen pääponttinaan on olevien käytänteiden kyseenalaistaminen ja avoin pohdinta, miten resursseja voitaisiin mahdollisesti suunnata toisaalle.
Pekka Virta on kulkenut pitkän tien pelaajasta huippuvalmentajaksi. Ura alkoi TuTo:n B-juniorien valmentajana vuonna 2001.
Liigassa hän on valmentanut TPS:ää, KalPaa kahdesti, Ässiä, Lukkoa ja SaiPaa. Ruotissa hän piipahti edelliskautena Nybro Vikingsin käskijänä. Lukossa tuli mestaruus ja KalPan toisella kaudella vuoden valmentajan titteli.