Palkansaajat ja työnantajat eri linjoilla henkilöstön hallintoedustuksen muutostarpeista
Tuomas Savonen / STT
Palkansaajajärjestöt haluavat työntekijöiden edustajat vahvemmin mukaan yritysten hallintoon, mutta työnantajat ovat asiasta eri mieltä, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta muistiosta.
Palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK näkevät henkilöstön hallintoedustuksessa muutostarpeita, kun taas Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät katsovat, että hallintoedustusta koskevaa lainsäädäntöä ei ole tarvetta muuttaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tiistaina kolmikantaisen työryhmän muistion hallintoedustuksen muutostarpeista. Hallitus arvioi muutostarpeita puoliväliriihessään myöhemmin tässä kuussa.
Akavan, SAK:n ja STTK:n mukaan henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisrajaa olisi esimerkiksi laskettava huomattavasti nykyisestä.
Nykylainsäädännön mukaan henkilöstöllä on oikeus osallistua liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn, kun yrityksen työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa säännöllisesti on vähintään 150.
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat myös sitä mieltä, että hallintoedustus tulee sijoittaa yrityksen keskeiseen päätöksentekoelimeen ja että henkilöstön edustajalla tulee olla mahdollisuus osallistua toimielimen toimintaan mahdollisimman laajasti.
EK ja Suomen Yrittäjät katsovat, että lainsäädännön nykyinen vähintään 150 työntekijän yrityksiä koskeva soveltamisraja on kohdallaan.
Työnantajapuolen järjestöjen mukaan on tärkeää säilyttää nykyisen lain joustava perusrakenne, jonka mukaan työnantajan ja henkilöstön välillä voidaan vapaasti sopia kyseiseen yritykseen parhaiten sopivasta hallintoedustuksen toteuttamistavasta.
Joustavuudessa on työnantajapuolen järjestöjen mukaan keskeistä myös se, että työnantaja voi viime kädessä arvioida, missä hallintoelimessä henkilöstön edustus on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa.