Suomalaisasiantuntija Putin-haastattelusta: Tylsä ja yllätyksetön – Venäjän presidentiltä ei kuultu mitään uutta, ja haastattelija Tucker Carlson jäi altavastaajaksi
Niilo Simojoki, Minja Viitanen / STT
Yhdysvaltalaisen Tucker Carlsonin kohuttu haastattelu Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa meni koko lailla Kremlin toiveiden mukaisesti, arvioi tutkijatohtori Pekka Kallioniemi Tampereen yliopistosta. Sen sijaan haastattelijan kannalta tilaisuus ei sujunut ollenkaan parhaalla mahdollisella tavalla.
– Putinhan välillä jopa suoranaisesti loukkasi Carlsonia vihjaamalla tämän pyrkimisestä aikoinaan CIA:han ja siitä, ettei Carlson ole oikeastaan journalisti vaan viihdyttäjä, Kallioniemi huomioi.
Hänen mukaansa Carlsonia ei ole yleensä haastettu haastateltavan toimesta, joten kohtaaminen Putinin kanssa saattoi olla Fox Newsin entiselle tähtitoimittajalle ihan uusi kokemus.
– Eihän siinä varmaan ole silloin mukava olla, Kallioniemi pohtii.
Jos oletetaan, että Tucker Carlson olisi halunnut tehdä politiikkaa republikaanien ehdokkaaksi jälleen pyrkivän ex-presidentti Donald Trumpin puolesta Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaaleja silmällä pitäen, ei Putin-haastattelu antanut siihen mitään hyviä propagandan aineksia.
– Kuvailisin tätä äärimmäisen tylsäksi haastatteluksi -- ei tätä varmaan moni keskivertokatsoja jaksa edes kokonaan katsoa, Kallioniemi epäilee.
Putin-haastattelu julkaistiin varhain perjantaina Suomen aikaa juontajan omalla Tucker Carlson Network -alustalla.
Carlsonilla olisi ollut teoriassa tilaisuus palauttaa arvostustaan journalistina haastamalla Putinia. Kallioniemi arvioi kuitenkin, että se olisi ollut liian suuri täyskäännös mieheltä, joka on johdonmukaisesti puolustellut Venäjän toimia ja levittänyt salaliittoteorioita muun muassa salaisista bioaselaboratorioista Ukrainassa.
Putinilta ei kahden tunnin pituiseksi venyneessä ja ajoittain yksipuheluksi menneessä haastattelussa kuultu Kallioniemen mukaan mitään uutta. Tucker Carlsonin ja viestipalvelu X:n kautta Putinille tarjoutui kuitenkin suhteellisen suosittu kanava välittää jälleen laajemmalle Venäjän versiota sodasta ja sen syistä.
– Varmaan siinä puhuttiin paljon myös venäläisille itselleen. Se oli semmoista venäläisen identiteetin vahvistamista sekä Venäjällä että ulkomailla asuville venäläisille, Kallioniemi sanoo.
Ukrainan ja sitä tukevien länsimaiden asialle kyseenalainen haastattelu tuskin teki lopulta paljoakaan vahinkoa, Kallioniemi arvioi.
Tucker Carlsonin kiistelty Putin-haastattelu julkaistiin varhain perjantaina Suomen aikaa juontajan omalla Tucker Carlson Network -alustalla. Putin sanoi haastattelussa muun muassa, että Venäjällä ei ole aikeita hyökätä esimerkiksi Puolaan tai Latviaan.
Carlson kysyi Putinilta, onko olemassa tilannetta, jossa Venäjä lähettäisi joukkojaan Puolaan. Putin sanoi, että näin tapahtuisi vain, jos Puola hyökkäisi Venäjälle.
– Meillä ei ole kiinnostusta Puolaan, Latviaan tai mihinkään muualle. Miksi tekisimme niin? Meillä ei yksinkertaisesti ole kiinnostusta -- Se ei tule kysymykseenkään, Putin sanoi ja kuvaili asiaa uhkakuvilla lietsomiseksi.
Putin pääsi aloittamaan haastattelun luennoimalla Venäjän ja itäisen Euroopan historiasta kymmenien minuuttien ajan. Historiakertauksellaan hän pyrki perustelemaan päätöstään hyökätä Ukrainaan lähes kaksi vuotta sitten, helmikuussa 2022.
Haastattelun yhteydessä Putin toisteli Venäjän propagandaväitteitä muun muassa Ukrainan "denatsifikaatiosta". Venäjä on perustellut hyökkäystään Ukrainaan esimerkiksi väittäen, että venäläisjoukot ovat lähteneet vapauttamaan Ukrainaa uusnatseista.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi keskiviikkona venäläiselle uutistoimisto Tassille, että Carlson on tavannut presidentti Putinin ja haastatellut tätä. Noin kaksituntinen haastattelu nauhoitettiin tiistaina.
54-vuotias Carlson on kärkevä konservatiivikommentaattori, joka tunnetaan radikaaleista näkemyksistään ja salaliittoteorioiden lietsomisesta. Monet Carlsonin ulostulot ovat olleet Kremlille mieluisia, ja ne ovat saaneet paljon näkyvyyttä Venäjällä.
Lehdistönvapauden tilanne Venäjällä on hyvin huono, ja maan hallitus on levittänyt laajasti propagandaa muun muassa Ukrainassa käynnissä olevasta hyökkäyssodasta. Kriittinen raportointi sodasta on tehty mahdottomaksi rikossyytteiden uhalla.
Venäjällä on tällä hetkellä vangittuna myös kaksi yhdysvaltalaista toimittajaa: Wall Street Journalin Evan Gershkovich ja Radio Free Europen Alsu Kurmasheva.
Carlson kysyi Putinilta Gershkovichin luovuttamisesta Yhdysvaltoihin. Presidentin mukaan Venäjän "hyvän tahdon eleet" oli käytetty loppuun. Putin sanoi sen sijaan, että Gershkovichin vapauttamisesta käydään keskusteluita.
– Uskon, että sopimukseen voidaan päästä, venäläispresidentti sanoi Carlsonille.
Venäjällä viime vuoden maaliskuun lopulla pidätettyä Gershkovichia syytetään vakoilusta. Sekä Gershkovich että Wall Street Journal ovat kiistäneet vakoilusyytökset ja vaatineet Venäjää vapauttamaan toimittajan välittömästi.
Carlsonin pääsy Putinia tapaamaan on poikkeuksellista ja eroaa muiden kansainvälisten medioiden edustajien kohtelusta. Uutistoimisto AFP:n mukaan kyseessä on ensimmäinen kahdenkeskinen Putinin haastattelu, jonka länsimaisen median edustaja on tehnyt sitten vuoden 2019.
Riippumattoman venäläisen Meduza-uutissivuston mukaan Peskovilta kysyttiin muun muassa siitä, miksi juuri Carlson pääsi tapaamaan Putinia. Kremlin tiedottaja vastasi, että Carlsonin raportointi "eroaa muista länsimaalaisista medioista".
– Se ei ole millään tavalla Venäjä-mielistä, eikä se ole Ukraina-mielistä, se on pikemminkin Amerikka-mielistä. Mutta ainakin se on selvässä ristiriidassa perinteisen anglosaksisen median kannan kanssa, Peskov perusteli.
Kreml on Peskovin mukaan saanut lukuisia haastattelupyyntöjä länsimaisilta medioilta, joita tiedottaja kuvaili yksipuolisiksi. Carlson on väittänyt, ettei yksikään länsimaalainen toimittaja ole "vaivautunut" haastattelemaan Putinia sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.
Fox News kertoi huhtikuussa 2023 Carlsonin jättävän kanavan "yhteisestä sopimuksesta". Muun muassa Wall Street Journalin mukaan Carlson erotettiin ja hänelle kerrottiin asiasta vain hetkeä ennen kuin asiasta tiedotettiin ulospäin.
Alle viikkoa aiemmin Fox News oli taipunut maksamaan liki 800 miljoonan dollarin korvaukset kanavalla Dominionin äänestyskoneista esitetyistä perättömistä väitteistä. Sovitteluratkaisun ansiosta muun muassa Carlson ja yhtiön omistaja Rupert Murdoch välttyivät joutumasta todistajanaitioon oikeudessa.
Carlsonilla on myös arvioitu olleen vaikutusvaltaa republikaanipuolueeseen ja Yhdysvaltain entiseen presidenttiin Donald Trumpiin, jota hän on myös haastatellut useita kertoja.
Oikeusjutun myötä tuli julkisiksi Carlsonin yksityisviestejä, jotka paljastivat suuria eroja hänen julkisen persoonansa ja yksityisesti ilmaistujen näkemystensä välillä. Viesteissä hän muun muassa arvosteli Fox Newsin johtoa, sanoi vihaavansa Trumpia intohimoisesti ja kutsui Trumpin presidenttikautta katastrofiksi.