STT

Nel­jän val­ti­on alu­eel­la asu­vat saa­me­lai­set viet­tä­vät tä­nään yh­teis­tä saa­me­lais­ten kan­sal­lis­päi­vää.

Juh­la­päi­vän taus­tal­la on en­sim­mäi­nen poh­jois­mai­nen saa­me­lais­ko­kous, joka pi­det­tiin Nor­jan Trond­hei­mis­sä vuon­na 1917. Yli sa­dan vuo­den ta­kai­sen ko­kouk­sen tar­koi­tus oli poh­tia saa­me­lais­ten elin­mah­dol­li­suuk­sia sekä ot­taa kan­taa saa­me­lai­sia kos­ke­viin ky­sy­myk­siin.

Suo­ma­lai­seen ka­len­te­riin juh­la­päi­vä mer­kit­tiin vas­ta vuon­na 2004. Saa­me­lais­ten kan­sal­lis­päi­väs­tä pää­tet­tiin kui­ten­kin jo vuon­na 1992.

Kan­sal­lis­päi­vä on yk­si saa­me­lais­ten li­pu­tus­päi­vis­tä. Li­säk­si Suo­men, Ruot­sin ja Nor­jan vi­ra­no­mai­set suo­sit­ta­vat yleis­tä li­pu­tus­ta.

Saa­me­lai­set ovat Eu­roo­pan uni­o­nin alu­een ai­noa tun­nus­tet­tu al­ku­pe­räis­kan­sa. Suo­men alu­eel­la saa­me­lai­sia asuu noin 10 000. Saa­me­lais­ten ko­ti­seu­tu­a­lu­ee­seen kuu­lu­vat Enon­te­ki­ön, Ina­rin ja Uts­jo­en kun­nat sekä So­dan­ky­län kun­nan poh­joi­so­sa eli La­pin pa­lis­kun­nan alue. Saa­me­lai­sia asuu kui­ten­kin myös saa­me­lais­ten ko­ti­seu­tu­a­lu­een ul­ko­puo­lel­la.

Kan­sal­lis­päi­vän juh­lal­li­suuk­sia on pe­rin­tei­ses­ti jär­jes­tet­ty eri puo­lil­la saa­me­lai­sa­lu­et­ta sekä sen ul­ko­puo­lel­la.