Venäjä tunnustelee Suomen heikkouksia liki päivittäin, varoittaa supo – "Koputellaan ovia ja katsotaan, minkälaiset lukot on"
Lassi Lapintie / STT
Venäjän uhka suomalaiselle kriittiselle infrastruktuurille voi olla Ukrainan sodan jälkeen huomattavasti suurempi kuin nyt, varoittaa suojelupoliisin (supo) päällikkö Juha Martelius STT:n haastattelussa.
Marteliuksen mukaan Venäjä kohdistaa jo nykyisellään esimerkiksi kybertiedustelun keinoin Suomen kriittiseen infrastruktuuriin päivittäistä tai viikoittaista tunnustelua, jossa etsitään heikkouksia.
– Ei pyritä tuhoamaan tai rikkomaan meidän kriittistä infraamme, vaan koputellaan ovia ja pyritään katsomaan, minkälaiset lukot siellä on, minkälaiset saranat ja missä mitäkin on. Ja sitten mahdollisesti tulevaisuudessa, jos koetaan sellainen halu ja tarve iskeä niihin muilla keinoin, niin (Venäjällä) on ainakin tietoa siitä, Martelius sanoo.
Tiedustelujohtajan mukaan Venäjän nälkä ei vähene syömällä Ukrainan sodan loputtua.
– Kyse ei ole siitä, että Venäjä olisi tyytyväinen ja imperiumilla olisi sitten vatsa täynnä, vaan sitten lähdetään katsomaan muita sellaisia alueita, joilla Venäjä kokee, että sillä pitäisi olla enemmän sananvaltaa.
Kriittisen infrastruktuurin ohella Venäjän tiedustelu on kiinnostunut Suomen viranomaisten toiminnasta sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta.
Supon mukaan Itämeren kaapelirikoissa tekojen tahallisuutta ja niiden taustalta mahdollisesti löytyvää valtiollista tekijää ei voida sulkea pois.
– Ei tässä voida sanoa, että ei missään nimessä ole, mutta ei voida myöskään sanoa, että ilman muuta on. Nämä ovat haasteellisia asioita, sanoo Martelius.
Hän korostaa, että joulupäivän kaapelirikosta epäillyn Eagle S -alukseen liittyvä esitutkinta on keskusrikospoliisin (KRP) vastuulla ja yhä kesken. Supo ei tee rikostutkintaa.
Kansainvälisten tiedusteluelinten lähteet kertoivat Washington Postin tammikuisessa jutussa uskovansa onnettomuuteen Venäjän sabotaasin sijasta. Niin ikään Helsingin Sanomien tammikuisessa jutussa lehden lähteet kertoivat, ettei supo usko Venäjän osallisuuteen, vaikka KRP:n tutkinta yhä jatkuukin. Martelius kiisti MTV:n Rikospaikka-ohjelmalle viime viikolla, että supo olisi asiassa eri linjoilla kuin KRP.
STT:lle Martelius sanoo, ettei supon arvio teon tahallisuudesta tai mahdollisesta valtiollisesta toimijasta sen taustalla ole muuttunut.
– Kyllä meidän arviomme on ollut aika samanlainen koko ajan tässä, ei meidän ole tarvinnut muuttaa sitä. Ehkä päinvastoin, että se on tässä vahvistunut, mitä enemmän tietoa on tullut. -- Se käsitys meillä ja kumppanipalveluillamme on hyvin samansuuntainen, ja sitä tietoa, mitä meillä on tiedustelun kautta, on välitetty tietenkin muille viranomaisille.
Miten julkisuudessa sitten pääsi syntymään kuva, että supon ja KRP:n kannat olisivat eriytyneet?
– Meidän toiminnan luonne on erilaista, ja me lähestytään asioita eri tavalla. Sitten jotkut ulkopuoliset ovat tehneet siitä ehkä virheellisiä tulkintoja. Kyllä meillä on koko ajan jaettu tietoa, ja meillä kaikilla on ollut aika pitkälti sama tilannekuva, Martelius sanoo.
Hänen mukaansa supo keskustelee asiasta myös Puolustusvoimien sotilastiedustelun kanssa, mutta ei kommentoi sitä, onko sotilastiedustelun näkemys Eagle S:n tilanteesta sama kuin supolla.
– En kommentoi Pääesikunnan näkemyksiä, Martelius sanoo.
Helsingin hovioikeus tiedotti tiistaina, ettei se myöntänyt jatkokäsittelylupaa Eagle S -tankkerin takavarikkoasiassa, eli takavarikko pysyi voimassa. Eagle S:n epäillään aiheuttaneen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin vaurioitumisen Suomenlahdella joulupäivänä. KRP tutkii tapausta törkeänä tuhotyönä ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä.
Iltalehti kertoi maanantaina, että yksi miehistön jäsenistä vapautettiin matkustuskiellosta. Kielto koskee yhä kahdeksaa miehistön jäsentä.
Kaapelirikkoihin on liitetty Venäjän niin kutsutun varjolaivaston aluksia, mutta virallisesti Suomen valtiojohto ja viranomaiset eivät ole Venäjää suoraan syyttäneet. Supon mukaan on mahdollista, että Venäjän roolista tapahtumien taustalla ei välttämättä koskaan saada täyttä varmuutta – ainakaan rikostutkinnan keinoin.
– Toki voidaan löytää esitutkinnan keinoin, että onko siellä ollut tahallisuutta vai tuottamuksellisuutta vai huolimattomuutta. Mutta sitten se, että onko ollut valtiotoimija jollain tavalla taustalla, niin sitä ei välttämättä (saada selville) sitä kautta, tiedustelujohtaja sanoo.
Tuoreimmassa Itämeren kaapelirikkotapauksessa Ruotsin Gotlannin ja Baltian välillä onnettomuus hyväksyttiin selitykseksi. Ruotsin viranomaiset kertoivat maanantaina vapauttavansa takavarikoimansa bulgarialaisyhtiön liikennöimän Vezhen-aluksen, joka purjehti EU-maa Maltan lipun alla.
– Tässä Ruotsin tapauksessa kävi ilmi, että tämä ei ollut tahallista, mutta mikään ei poista sitä (mahdollisuutta), etteikö jotkut näistä olisi tahallisia, joko olleista tai tulevista. Se on epävarmuuden tilan luomista ja Venäjän halua osoittaa kyvykkyyttään tehdä kaikenlaista harmia.
Marteliuksen mielestä julkinen keskustelu asiassa on ajautunut osin väärille urille. Yksittäistapausten puimisen sijasta supo näkee tärkeämpänä, että Venäjän varjolaivastolle kokonaisuutena tehtäisiin jotain.
– Meillä on ennennäkemätön määrä aluksia tällä hetkellä Itämerellä, jotka käytännössä mahdollistavat Venäjän sodankäyntikyvyn Ukrainassa. Se on se iso asia, johon meidän pitäisi pystyä puuttumaan. Tässä tällainen yksittäinen asia saa suuremmat mittasuhteet kuin mistä siinä mahdollisesti on kyse.
Venäjä on pystynyt jatkamaan sodankäyntiään Ukrainassa, koska maahan kohdistuvat pakotteet vuotavat ja Venäjä on pystynyt hankkimaan tarvitsemaansa teknologiaa kolmansien maiden kautta. Marteliuksen mukaan öljyvientiä jatkava varjolaivasto on syy sille, että Venäjällä on varaa maksaa hankinnoistaan.
Martelius on toistellut julkisuudessa viestiä, että vaikka Venäjän turvallisuuspalvelut ovat kyvykkäitä, ne eivät ole kaikkivoipia, jollaiseksi ne helposti kuvitellaan. Martelius nostaa esimerkiksi Suomessa viime kesänä havaitut vesitornimurrot ja muun ilkivallan, joka herätti spekulaatiota Venäjän roolista.
– Poliisitutkinnoissa käytiin mielestäni erinomaisen yksityiskohtaisesti läpi joka ikinen keissi, joka jollain tavalla viittasi siihen, että jonkinlainen tihutyö vähintään olisi ollut mahdollista, mutta siellähän ei ollut mitään. Mutta se kuva ihmisillä oli jo, että nyt meillä on jonkinlainen viides kolonna kotimaassa. Venäjä informaatiovaikuttamisellaan tavoittelee juuri tällaista, että on epävarmuutta ja huolta ihmisissä.
Martelius viittaa siihen, että aiempien kaapelikatkojen kohdalla Venäjän television propagandalähetyksissä ilakoitiin Venäjän kyvyillä häiritä naapureitaan.
– He totesivat, että joo tämmöistä se on, että jos ette tanssi meidän pillimme mukaan, niin me tullaan ja katkotaan teidän kaapeleita ihan miten me halutaan.
Supo on huolissaan siviilitiedustelun resurssien riittävyydestä. Supo selviytyi edellisistä, vuoden 2025 rahoitusta koskevista yt-neuvotteluistaan ilman irtisanomisia, mutta kertoi jo tuolloin, että rahoitustilanne on vuodesta 2026 eteenpäin vieläkin vaikeampi. Supo on "haastavassa tilanteessa" nyt, kuvailee Martelius STT:lle.
Supon johtajan mukaan on tärkeää, että Suomen siviilitiedustelulla on mahdollisuudet pysyä teknologian kehityksen perässä torjunta- ja tiedonhankintatehtävissä.
– On nyt äärimmäisen tärkeää ja jopa kriittistä, että Ukrainan sodan loputtua meillä on kyvykkyydet ennaltaehkäistä ja myös torjua (uhkia).
Resursointi herättää huolta, mutta lainsäädännön puolella supo on saamassa toiveensa toteutetuksi, sillä kaksi sen kannattamaa lakimuutosta on kirjattu hallitusohjelmaan. Yksi koskee ihmisiä, jotka levittävät vieraan valtion lukuun vahingoittamistarkoituksessa väärää tietoa tai muuten tukevat vihamielisen maan tiedustelupalveluita luovuttamalla tiloja tai välineitä.
Tällaisten ihmisten toimintaan on nykyisen lainsäädännön puitteissa vaikea puuttua. Supon mukaan kyse ei ole laajasta ilmiöstä, mutta yksittäistapauksia kuitenkin on.
– Kyllähän näitä yksittäisiä henkilöitä nytkin on, oli kyse sitten sosiaalisesta mediasta tai ihan live-tapahtumista, niin tällaisia henkilöitä on joka tapauksessa tällä hetkellä, eikä sille oikein voida mitään.
Supo ei esitä arviota siitä, kuinka monta tapausta se olisi välittänyt tutkintaviranomaisille viime vuosina, jos lakimuutos olisi tehty aiemmin. Martelius ei kommentoi sitä, olisiko esimerkiksi Venäjän propagandaa ja misinformaatiota aktiivisesti levittävää dosentti Johan Bäckmania tutkittu, jos tällainen laki olisi jo käytössä.
– En lähde arvioimaan yksittäisen henkilön yksittäisiä tekoja, mutta kyse on siitä, että levitetään väärää tietoa Suomen intressien vastaisesti.
Lakimuutos ei vaikuttaisi Venäjän tiedustelu-upseereihin, jotka yleensä toimivat diplomaattisissa peiterooleissa. Se koskisi sen sijaan Suomen ja kolmansien maiden kansalaisia sekä kaksoiskansalaisia, joita epäillään vihamielisen valtion hyväksi toimimisesta.
Toinen supon toivoma hallitusohjelman kirjaus koskee niin kutsuttua pakolaisvakoilua. Tosin se on Marteliuksen mukaan käsitteenä liian suppea kuvaamaan ilmiötä, jossa autoritaarisesti johdettu vieras valtio vakoilee ja painostaa omia Suomessa asuvia kansalaisiaan. Toiminnan kohteina kun ovat monet muutkin kuin vain pakolaiset.
– Tietyt valtiot katsovat oikeudekseen seurata ja valvoa kansalaistensa elämää missä he sitten ovatkin.
Supon mukaan tätä tekee Suomessa erityisesti Kiina, joka tarkkailee kiinalaisväestöä kaikkialla maailmassa.
