Juk­ka Vil­po­nie­mi

So­si­a­li­de­mok­raat­tien va­ra­pu­heen­joh­ta­ja ja kan­sa­ne­dus­ta­ja Na­si­ma Raz­my­ar ar­vos­te­li Po­ris­sa Pet­te­ri Or­pon (kok.) oi­keis­to­hal­li­tus­ta sii­tä, et­tä se pyr­kii vah­vis­ta­maan jul­kis­ta ta­lout­ta pie­ni­tu­lois­ten suo­ma­lais­ten ja eri­tyi­ses­ti nais­ten kus­tan­nuk­sel­la hei­ken­tä­en hy­vin­voin­ti­val­ti­o­ta.

Po­rin So­si­a­li­de­mok­raat­ti­sen Nai­syh­dis­tyk­sen 120-vuo­tis­juh­las­sa lau­an­tai­na pu­hu­nut Raz­my­ar sa­noi, et­tä työn­te­ki­jöi­den ja nais­ten ase­maa sekä so­si­aa­li­tur­vaa hei­ken­ne­tään, neu­vot­te­lu­ja vaa­ran­ne­taan ja yh­des­sä so­vit­tu­ja pe­li­sään­tö­jä ro­mu­te­taan.

– Hal­li­tuk­sen aja­mat työ­e­lä­män hei­ken­nyk­set koh­dis­tu­va eri­tyi­ses­ti nai­siin ma­ta­la­palk­kai­sil­la aloil­la, kun se te­kee pää­tök­siä ot­ta­mat­ta huo­mi­oon nii­den vai­ku­tuk­sia eri ih­mis­ryh­miin. So­si­a­li­de­mok­raa­tit ei­vät voi tätä kos­kaan hy­väk­syä, hän sa­noi.

Sie­det­tä­vät työ­o­lot ja koh­tuul­li­nen palk­kaus ovat hä­nen mu­kaan­sa juu­ri nii­tä ta­voit­tei­ta, joi­ta var­ten työ­vä­e­nyh­dis­tyk­siä ja nai­syh­dis­tyk­siä on 120 vuot­ta sit­ten pe­rus­tet­tu. Ja nämä ta­voit­teet ovat jäl­leen ki­pe­än ajan­koh­tai­sia.

To­sin hän huo­maut­ti, et­tei tasa-ar­vo ei ole vain nais­ten tai mies­ten asia.

– Se on kaik­kien yh­tei­nen asia. Ei ole maan­puo­lus­tus­ta mie­hil­le tai so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja nai­sil­le. Nai­set ja mie­het elä­vät ja te­ke­vät töi­tä yh­des­sä yh­tei­ses­sä yh­teis­kun­nas­sa.

It­se maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­se­na hän huo­maut­ti, et­tä mei­dän on kat­sot­ta­va myös maam­me ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­le esi­mer­kik­si hä­nen syn­nyin­maa­han­sa Af­ga­nis­ta­niin, jos­sa nai­set elä­vät vail­la min­kään­lai­sia oi­keuk­sia.

Na­si­ma Raz­my­ar muis­tut­ti myös, et­tä Suo­mes­sa on edel­leen vah­va­na ee­tos nai­ses­ta, joka hil­jai­ses­ti te­kee kai­ken al­ka­en ko­din ja las­ten hoi­ta­mi­ses­ta työ­e­lä­män ohel­la ja osal­lis­tuu myös jär­jes­tö­toi­min­taan sekä hoi­taa ikään­ty­neet van­hem­pan­sa.

– Suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta lak­kai­si pyö­ri­mäs­tä sil­lä het­kel­lä, jos nai­set jät­täi­si­vät nämä hil­jai­set työt te­ke­mät­tä, hän sa­noi.

Po­rin So­si­a­li­de­mok­raat­ti­nen Nai­syh­dis­tys pe­rus­tet­tiin vuon­na 1904 en­sin Po­rin Työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen nai­so­sas­to­na, ja 1919 se ot­ti ny­kyi­sen ni­men­sä.

120-vuo­tis­ju­has­sa yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja An­ne Ja­ko­nen ker­toi, et­tä yh­dis­tys pe­rus­tet­tiin tu­ke­maan ja edis­tä­mään nais­ten pyr­ki­myk­siä hei­dän ta­lou­del­li­sen, yh­teis­kun­nal­li­sen ja hen­ki­sen ke­hi­tyk­sen ri­kas­tut­ta­mi­sek­si. His­to­ri­an ai­ka­na yh­dis­tyk­ses­tä on nous­sut mer­kit­tä­viä nai­sia yh­teis­kun­nan vai­kut­ta­jik­si ku­ten 1966 edus­kun­taan va­lit­tu Mar­git Esk­man, jos­ta tuli myö­hem­min Ke­lan joh­ta­ja ja So­si­aa­li­hal­li­tuk­sen pää­joh­ta­ja. Yh­dis­tys on toi­min­tan­sa ai­ka­na pan­nut alul­le Po­rin En­si­ko­din ja Po­rin Van­ho­jen huol­lon, jon­ka ta­voit­tee­na oli tuot­taa ko­te­ja van­huk­sil­le. Tämä to­teu­tui, kun Rus­ka­ko­ti val­mis­tui 1995.