San­na Jääs­ke­läi­nen

Tämä met­sä kuu­si­neen ja isoi­ne sam­ma­loi­tu­nei­ne ki­vi­neen on Teu­vo Ja­lo­sen lap­suu­den­mai­se­ma. Ko­ti­ta­lo si­jait­si tien toi­sel­la puo­lel­la ja per­heen nel­jä las­ta viet­ti­vät ai­kaa met­säs­sä. Muis­to­ja on pal­jon.

– Van­hem­pi vel­je­ni us­kot­te­li mi­nul­le ker­ran, et­tä met­säs­sä on sa­fa­ri ja jos sii­vo­an, hän vie mi­nut sitä kat­so­maan. Sii­vo­sin, mut­ta sa­fa­ria ei ol­lut­kaan, Teu­vo muis­te­lee.

Hän ei tuol­loin voi­nut aa­vis­taa, et­tä juu­ri sii­nä met­säs­sä oli­si erää­nä päi­vä­nä sa­fa­ri, joka oli­si hä­nen omien kät­ten­sä työ­tä. Teu­vos­ta näet kas­voi kä­den­tai­ta­ja ja tai­tei­li­ja, joka saa suu­rim­man in­noi­tuk­sen­sa eläi­mis­tä. Te­ok­set ovat kas­va­neet esi­ku­vien­sa luon­nol­li­seen ko­koon ja nyt nii­tä voi ihail­la Met­sä­puis­tos­sa eli Teu­von lap­suu­den­met­säs­sä Eu­ra­jo­en La­pi­jo­el­la Ras­kin­tien var­rel­la.

Ilvekset viihtyvät Metsäpuistossa.

Sanna Jääskeläinen

Met­sä­puis­ton kat­seen­van­git­si­ja on tii­ke­ri. Teu­vo ker­too, et­tä hä­nen vai­mon­sa Mar­jaa­na Pert­tu­la toi­voi 60-vuo­tis­lah­jak­si tii­ke­riä. Teu­vo päät­ti rä­väyt­tää ja teh­dä ai­don ko­koi­sen tii­ke­ri­veis­tok­sen. Hän oli näh­nyt Da­vid At­ten­bo­rough'n luon­to­do­ku­men­tin si­pe­ri­an­tii­ke­ris­tä ja juu­ri sel­lai­sen kau­niin jät­ti­läi­sen hän ha­lu­si teh­dä rak­kaal­le vai­mol­leen.

Tiikeri on oikean siperiantiikerin kokoinen.

Sanna Jääskeläinen

Teu­von van­hem­mat oli­vat os­ta­neet puo­len heh­taa­rin ko­koi­sen, Ki­vi­lin­nak­si ni­mit­tä­män­sä ton­tin 1970-lu­vun puo­li­vä­lis­sä. Ne­li­sen vuot­ta sit­ten Po­ris­sa asu­vat Teu­vo ja Mar­jaa­na lu­nas­ti­vat ton­tin pe­ri­kun­nal­ta.

– Heti en­sim­mäi­nen aja­tus oli, et­tä tuom­me tän­ne eläin­pat­sai­ta. Pu­rim­me ton­til­ta ho­mei­set pa­ra­kit ja siis­tim­me au­ki­on, he ker­to­vat.

Sit­ten oli ai­ka eläin­pat­sai­den muut­taa met­sään. En­sim­mäi­si­nä tu­li­vat kau­riit, sit­ten si­pe­ri­an­tii­ke­ri ja il­vek­set. Tänä ke­sä­nä Teu­vo ai­koo teh­dä su­pi­koi­ran, mäy­rän ja ru­sa­kon. Ki­vi­lin­na on muut­tu­nut Met­sä­puis­tok­si.

– Kun jään noin kol­men vuo­den pääs­tä eläk­keel­le vuo­ro­työs­tä, voin pa­nos­taa veis­tos­ten te­ke­mi­seen vie­lä enem­män. Puis­to voi laa­je­ta po­lul­le ja ison ki­ven luo, hän hy­myi­lee.

Met­sä on Teu­vol­le tär­keä paik­ka. Met­säs­sä lin­nut lau­la­vat, puut hu­mi­se­vat, voi ihail­la kuk­kia ja mais­tel­la mar­jo­ja. Kos­ka kai­kil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta omaan met­sään, ha­lu­si­vat Teu­vo ja Mar­jaa­na teh­dä Met­sä­puis­tos­ta pai­kan, jo­hon kuka ta­han­sa voi tul­la naut­ti­maan luon­nos­ta ja veis­tok­sis­ta. He toi­vat au­ki­ol­le pöy­dän ja tuo­lit. Kä­vi­jöi­den toi­vo­taan vie­vän omat ros­kat mu­ka­naan. Pai­kas­sa on vi­de­o­val­von­ta il­ki­val­lan es­tä­mi­sek­si. Koi­rat­kin voi­vat tul­la vie­rai­lul­le, mut­ta veis­tok­siin ei sovi pis­siä.

Teuvo Jalonen kertoo, että Metsäpuistossa voi nähdä myös jälkiä aiemmista sukupolvista, kuten hänen vanhempiensa laittaman lintulaudan.

Sanna Jääskeläinen

Met­sä­puis­to on mu­ka­na val­ta­kun­nal­li­sen Art Fair Suo­mi 2023 -ta­pah­tu­ma­ver­kos­tos­sa ITE-tai­de­koh­tee­na ni­mel­lä Teu­vo Ja­lo­sen puo­len heh­taa­rin met­sä. Teu­vo poh­tii, et­tä mui­den ilah­dut­ta­mi­nen on ITE-tai­teen ydin.

– On iha­naa näh­dä, kun ih­mi­set hy­myi­le­vät, hän sa­noo.

Metsäpuistoon on kuka tahansa tervetullut viettämään aikaa luonnon ja veistosten parissa.

Sanna Jääskeläinen

Mi­ten men­nä Met­sä­puis­toon?

Ras­kin ris­teys on viis­tos­ti vas­ta­pää­tä Ol­ki­luo­don ris­teys­tä ka­si­tiel­lä. Val­ta­tiel­tä aje­taan Ras­kin­tie­tä 1,7 ki­lo­met­riä. Met­sä­puis­to on ju­na­ra­das­ta va­roit­ta­van lii­ken­ne­mer­kin jäl­keen mäen al­la va­sem­mal­la. Jos tu­lee ju­na­ra­dal­le as­ti, on men­nyt ohi. Var­si­nais­ta park­ki­paik­kaa ei ole, mut­ta pari au­toa mah­tuu park­kiin Met­sä­puis­ton suul­le tai vaih­to­eh­toi­ses­ti jo mäen pääl­le tien si­vuun.