Lauri Inna: Joulun alla vastuu korostuu
Hiljalleen vuosikalenteri on kääntymässä kohti joulun aikaa. Tyypillisesti organisaatiot viimeistelevät tulevien vuosien suunnitelmiaan ja virittävät toimintojaan kohti tulevaa. Näin toimivat myös kunnat ja kaupungit.
Kuntien koronavuosien ja kuluneen vuoden hyvät talousnäkyvät ovat kääntymässä huomattavasti kuluneita vuosia haastavammaksi, ja nykyisen kuntajärjestelmän toiminnallinen ja rahoituksellinen tilanne alkaa hahmottua. Verotuloista ja merkittävästi pienentyneistä valtionosuuksista muodostuva rahoituskehikko antaa suuntaa tulevalle.
Toki vuoden 2025 alusta kunnille siirtyvä työllisyydenhoidon kokonaisvastuu nostaa Porin kaupungin valtionosuusrahoitusta jonkin verran, mutta tämä rahoitus kohdentuu laskennallisesti näiden vastuiden kattamiseen. Joka tapauksessa useilla kunnilla on jatkossa isoja haasteita selvitä nyt tunnistetusta rakenteellisesta alijäämästä, joka luonnollisesti vaihtelee kuntakohtaisesti.
Parhaimmillaan taloudesta puhuminen voi olla rakentavaa ja hyvähenkistäkin. Viime kädessä ratkaisuja tehdään yhdessä pohtien, perustellen ja avointa keskustelua käyden. Yhteinen kokonaisvastuu korostuu asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Pidemmän aikajänteen taloudellinen kantokyky on viime kädessä kiinni siitä, millaisella väestöpohjalla suunnittelemme ja rakennamme Satakunnan tulevaisuutta. Viime aikoina julkista keskustelua on käyty koko Suomessa vasta toimintansa alkaneiden hyvinvointialueiden rakenteellisista uudistuksista. Kuntien rooli tässä keskustelussa on hieman ristiriitainen.
Toisaalta koko julkisen talouden näkökulmasta edellytetään mahdollisimman tehokasta ja tarkoituksenmukaista palveluiden järjestämistä digitaalisuutta ja uusia menetelmiä unohtamatta. Toisaalta kunnat ovat perustellusti huolissaan siitä, millaisen viestin autioituvat taajamat ja korttelit antavat alueen elinvoimasta ja tulevaisuudesta.
Muutamaa kasvukeskittymää lukuun ottamatta Suomessa kehitetään tulevaisuuden palveluverkkoa pitkälti erittäin haastavien, jopa dramaattisesti putoavien väestökehitysarvioiden pohjalta. Nämä ennusteet povaavat muun muassa Satakunnan maaseutumaisilla alueilla jopa neljäsosan väestöpohjan katoamista ja kaupungeissakin Raumalla ja Porissa merkittävää kantokyvyn pienenemistä. Samalla tämä ennakoi rahoituksen tason heikkenemistä, mikä heijastuisi suoraviivaisena negatiivisena kehityskulkuna.
Kaupunginjohtajan ei tule lähteä neuvomaan asiansa osaavia hyvinvointialueiden ammattilaisia, jotka virkavastuulla tekevät perusteellista suunnittelua. Sen sijaan kaupunginjohtajalla on vastuu ja velvollisuus yrittää ymmärtää sitä tulevaisuuden näkymää, joka Satakuntaa kohtaa mikäli uutta myönteistä kehitystä ei saada aikaiseksi.
Porin kaupungilla on luonnollisesti iso vastuu koko maakunnan elinvoiman kehittämisestä. Se on ennen kaikkea yhteistyötä, jossa toinen toistamme tukien iloitsemme yhteisistä onnistumisista ja parhaan mukaan jopa autamme toisiamme onnistumaan tulevaisuuden hankkeissa ja arjen sujuvuudessa.
Näin loppuvuodesta väistämättä ajatukset siirtyvät tulevaan. Joulun alla vastuunkanto korostuu.
Lauri Inna
Porin kaupunginjohtaja