Rautanen: Datakeskukset – uhka vai mahdollisuus?
Suomessa on jo useita kotimaisia ja ulkomaalaisia datakeskuksia, joita tarvitaan internetin valtavan tietotulvan käsittelyyn ja erilaisiin pilvipalveluihin. Uusia konesaleja on nousemassa myös Kokemäelle ja Poriin. Investoinnit Satakunnan elinkeinoelämään ovat tervetulleita.
Tekoäly vaatii runsaasti datakeskuskapasiteettia ja sähköenergiaa. Jo pelkästään yhden googlehaun aikana kuluu energiaa. Sähköä tarvitaan samanaikaisesti itse hakulaitteeseen, internettiin, palvelimiin ja pilvi-infraan. Tieto- ja viestintäteknologian osuus maailman energiankulutuksesta lähentelee kymmentä prosenttia. Osuus on jo sama kuin lentoliikenteessä.
Datakeskukset lisäävät tulevaisuudessa sähkön tarvetta dramaattisesti. Suomessa tehojen odotetaan silloin olevan useita satoja megawatteja. Datakeskuksen energiankulutus on joustamatonta, eikä skaalaudu sääolosuhteiden mukaan. Pelkästään tuuli- ja aurinkovoiman saatavuuteen ei datakeskusten toiminnassa voida turvautua. Säätövoiman riittävyys on aina ratkaistava ennen hankkeiden käynnistämistä. Akkuteknologiastakin vasta odotellaan kustannustehokasta ratkaisua sähkön varastointiin suuressa mittakaavassa. Mahdollisesta sähköpulasta aiheutuva kulutusjousto ja kallis pörssisähkö ei saisi jäädä vain kuluttajien taakaksi.
Vaikka datakeskukset tuovat kunnille kiinteistö- ja yhteisöverotuloja, niistä saatava verohyöty ei ole ihanteellista. Suomalaisille ne ovat alhaisen jalostusasteen liiketoimintaa. Palveluita tuotetaan ulkomailla sijaitsevan emoyhtiön myytäväksi. Esimerkkinä kryptovaluutat, joiden louhinnasta jää Suomelle pelkästään rakennusten ja ilmanvaihdon ylläpito, sekä vastuu sähköenergian tuottamisesta. Työpaikat ovat vartiointi- ja kunnossapitotehtäviä. Arvion mukaan investoinneista Suomeen jää rahaa alle 30 prosenttia, sillä valtaosa siitä kuluu prosessorien ja palvelimien ostamiseen.
Datakeskushankkeiden yhteydessä tulisi suomalaisten yritysten tarjota palvelujen laajentamista ja erikoistumista mahdollisiin oheistuotteisiin, esimerkiksi elektroniikan komponentteihin. Mahdollisuuksia voisi löytyä myös sähkötilojen tulipalon havainnointi- ja torjuntajärjestelmien kehittämisessä. Suomalaisten ohjelmistoyritysten tulisi yhdessä digitaalipalvelujen huippuosaajien ja korkeakoulujen kanssa jatkojalostaa arvoketjuja, jotka parantavat kansantaloutta. Lisäksi datakeskusten yhteyteen tulisi aina yhdistää investointeja, jotka hyödyntävät hukkalämpöä joko kaukolämpöön ja/tai kasvihuoneviljelykseen. Se tekisi hankkeista huomattavasti kestävämmän ympäristön kannalta.
Mahdollisuuksien ja uhkien lisäksi investoinneille on näkyvissä myös vastavirtaa. Hallitus poisti sähköverotuen datakeskuksilta siirtämällä ne veroluokkaan 1 vuoden 2025 alusta alkaen. Päätös vaikuttaa erityisesti suuriin datakeskuksiin, jotka ovat hyötyneet liiaksikin alhaisemmasta sähköverosta suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Sähköverkon kapasiteettipula on asettanut oman haasteensa suurille konesalihankkeille. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on jo nyt joutunut rajoittamaan useilla alueilla datakeskusten rakentamista.
Maria Rautanen
DI, yrittäjä, Pori, kunta- ja aluevaaliehdokas (kok.)