Aluevaalien kuumin taisto: Kuka nappaa kakkossijan?
Satakunnassa aluevaalien jännittävin puolueiden välinen kisa käydään toiseksi suurimman puolueen paikasta.
Vaaleissa mikään ei pitäisi olla etukäteen varmaan, mutta jos Sdp ei ole Satakunnassa aluevaalien ykkönen, niin kyseessä on jymyuutinen. Puolue on valtakunnallisessa aluevaaligallupissa (Yle, 3/2025) selvästi kärkipaikalla ja Satakunnassa Sdp:n kannatus on aina puolueen valtakunnallista kannatusta korkeampi. Viime aluevaaleissa Sdp:n kannatus oli Satakunnassa yli 28 prosenttia. Seuraavien eli kokoomuksen ja keskustan kannatus hivenen alle 20 prosenttia. Sdp hyötyy luonnollisesti valtakunnanpolitiikan oppositioasemasta. Listalta puuttuu toki viime vaalien ääniharava Kristiina Salonen, mutta se ei vaalien kärkipaikkaa uhkaa.
Aluevaalien kiinnostavin kisa käydään kakkossijasta. Kokoomus on kampanjoinut väellä ja voimalla, mutta hallitusvastuu painaa. Lisäksi puolueelta puuttuu ehdokaslistalta viime aluevaalien kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta: Matias Marttinen, Sampsa Kataja ja Marja-Leena Alho. Nuo kolme ehdokasta keräsivät kokoomuksen äänimäärästä noin 20 prosenttia.
Keskustan tilanne aluevaaleissa on selkeämpi. Puolue on niin valtakunnassa kuin Satakunnassakin puolustanut lähipalveluita. Aihe on keskustan leipälaji. Keskustan kärkiehdokkaat Eeva Kalli etunenässä ovat nytkin ehdolla. Keskusta saattaa hyötyä myös siitä, että pienillä paikkakunnilla keskitetään ääni yli puoluerajojen, jotta alueelta saadaan edustaja valtuustoon.
Perussuomalaisille aluevaalit ovat hankalat. Vaalien aihepiirit eivät kuulu sen politiikan keskiöön. Hallitusvastuu valtiovarainministeripuolueena ei helpota tilannetta, kun maan hallitus on vaatinut alueilta säästöjä. Petri Huru on ehdolla, mutta toiseksi eniten viime vaaleissa ääniä saanut Christa Lahto on nyt kokoomuksen listalla.
Myös Vasemmistoliiton tilanne on haastava. Kolme viime vaalien ääniharavaa Raisa Rannasta alkaen eivät ole nyt ehdolla. Aluevaalien hyvä piirre Satakunnan pienempien puolueiden kuten vihreiden ja Kristillisdemokraattien kannalta on se, että äänikynnys tulla valituksi on eduskuntavaaleja matalampi. Vihreillä ja KD:lla on molemmilla nyt kolme edustajaa. Ero tilanteessa on se, että vihreät saivat paikkansa yksin, KD vaaliliiton kautta. Nyt molemmat ovat vaaleissa ilman vaaliliittoa.
Kim Huovinlahti