Köyhyys näkyy Suomen lasten arjessa hälyttävällä tavalla, kertoo lapsijärjestön raportti
Pertti Mattila / STT
Köyhyys näkyy Suomen lasten arjessa hälyttävällä tavalla, varoittaa Pelastakaa lapset -järjestö. Lasten kokemuksissa näkyvät puutteet arkisissa perustarpeissa sekä kasvanut huoli perheen pärjäämisestä. Asia käy ilmi Pelastakaa lasten tiistaina julkaistusta Lapsen ääni -raportista.
Nyt saatujen tulosten mukaan pienituloisten perheiden lasten kokemus perheen selviämisestä tavallisessa arjessa heikkenee. Hintojen nousu ja yleisen taloustilanteen heikkeneminen näkyvät vastauksissa. Lapset ja nuoret kuvaavat puutteita perusasioista, kuten ravitsevasta ruoasta, pesuaineista ja lääkkeistä.
Edellisvuosiin verrattuna nyt nousi esiin selvästi enemmän huolta vanhempien jaksamisesta ja omasta tulevaisuudesta.
Pelko sosiaaliturvan heikennyksistä on sekin kasvattanut lasten huolta perheen pärjäämisestä.
– Julkisuudessa käytävä säästöpuhe (...) uhkaa lisätä entisestään pienituloisten perheiden lasten hätää ja huolta, sanoo lapsiperheköyhyyden asiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa lasten tiedotteessa.
Köyhyys aiheuttaa lapsissa osattomuuden tunnetta ja häpeää. Moni lapsi kertoo tuntevansa myös syyllisyyttä: lapsi kokee olevansa perheelle kustannuserä.
Aineellinen puute ja vähäisemmät vapaa-ajan mahdollisuudet aiheuttavat lapsille ulkopuolisuuden tunnetta. Pienituloisten perheiden lapset eivät koe, että heillä olisi samoja mahdollisuuksia kuin muilla lapsilla.
– Olen pienestä asti ymmärtänyt, ettei minulla ole samoja mahdollisuuksia esimerkiksi harrastaa kuin kavereilla, kertoi eräs kyselyyn osallistunut.
Lasten vastauksissa tulevaisuus näytti huolestuttavalta ja työllistymismahdollisuudet heikoilta. Moni nuori pohti, onko hänellä varaa jatkaa opiskelua.
Kokemus negatiivisesta köyhän identiteetistä ja kaventuneista tulevaisuuden näkymistä nousi esiin toistuvasti. Köyhyyden myös nähdään periytyvän sukupolvelta toiselle.
– Monissa lasten vastauksissa toistui ajatus, että pienituloiset perheet on jätetty oman onnensa nojaan. Lapsille tämä näyttäytyy niin, ettei kukaan ole lapsen ja perheen puolella. Tilanteesta ei tunnu löytyvän ulospääsyä, Sarkia täydentää.
Jos lasten ja nuorten luottamus hyvinvointivaltion huolenpitoon heikkenee, voivat seuraukset olla hänen mukaansa kauaskantoisia.
Lapsen ääni 2024 -kyselyyn vastasi keväällä yli 1 600 iältään 12–17-vuotiasta lasta ja nuorta.
Pelastakaa lapset vaatii päättäjiltä vahvoja toimia, jotta sukupolvesta toiseen jatkuva lasten ja lapsiperheiden köyhyys saadaan katkaistuksi. Järjestö muistuttaa, että yhteiskunnalla on kaikki keinot pitää Suomi hyvinvoivana ja yhdenvertaisena kaikille.
Jos päätökset kuitenkin syventävät eriarvoisuutta, ne eivät ole järjestön mukaan oikeansuuntaisia.
Suomessa pienituloisissa perheissä asuu Tilastokeskuksen mukaan noin 120 000 lasta. Tämä on runsas kymmenesosa kaikista lapsista. Toimeentulotukea saavassa perheessä elää 93 000 lasta.