Oppimisen tuki on uudistumassa syksyllä, mutta toteutus on vielä epäselvä – voiko muutos estää pääsyn lähikouluun?
Heli Laakkonen / STT
Syksystä alkaen kouluissa on tulossa voimaan laaja muutos, joka koskee kaikkia esi- ja perusopetuksen sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opettajia. Kouluissa uudistetaan oppimisen tuki eli esimerkiksi oppimisen tai koulunkäynnin vaikeuksissa saatava tuki.
Uusi tukijärjestelmä poikkeaa merkittävästi nykyisestä kolmiportaisen tuen järjestelmästä.
Yksi suurimmista muutoksista verrattuna aikaisempaan on opetusneuvos Riia Palmqvistin mukaan keskittyminen ryhmäkohtaiseen tukeen. Jos esimerkiksi perusopetuksen oppilas tarvitsee yhdessä tai useammassa oppiaineessa erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta oppilaskohtaisena tukena, opetusryhmässä saa olla enintään viisi tällaista tukea tarvitsevaa oppilasta.
– Tärkeintä on edelleen se, että oppilas saa olla omassa tutussa opetusryhmässään, Opetushallituksen Palmqvist sanoo STT:lle.
Toissa vuonna peruskouluissa opiskeli reilut 560 000 oppilasta. Samana vuonna joka neljäs oppilas sai peruskoulussa joko tehostettua tai erityistä tukea. Muutos koskee siis suurta joukkoa oppilaita.
Yhtenä haasteena muutoksessa on se, miten toimitaan, jos luokassa on esimerkiksi viiden sijaan kuusi oppimisen tukea tarvitsevaa oppilasta. Näyttää olevan mahdollista, että lapsi voitaisiin siirtää toiseen luokkaan tai viiden oppilaan vaatimus voisi estää oppilaan pääsyn lähikouluun, jos viiden oppilaan ryhmä olisi jo täynnä.
– Oppilaan edun pitäisi olla aina etusijalla, Palmqvist korostaa.
Nopeasti tehdyssä isossa muutoksessa voi hänen mukaansa olla aluksi valuvikoja.
– Toivon, että tämä saa aikaa jalkautua ennen kuin ruvetaan ajattelemaan, että tämä ei ole toimiva järjestelmä.
Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppimisen tuen muutosten on ilmoitettu tulevan voimaan elokuun alusta ja ammatillisen koulutuksen muutosten ensi vuoden elokuusta. Uudistus perustuu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan, johon on kirjattu, että oppimisen tukea selkeytetään ja yhtenäistetään varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Hallitusohjelman mukaan varhaisen puuttumisen tavoitteena on ehkäistä ongelmia, jotka käyvät kalliiksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
Lainmuutosten valmistelusta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Muutos on mittava, ja muun muassa opettajat tarvitsevat koulutusta muutoksen toteuttamiseen. Palmqvistin mukaan uudistus vaatii kouluilta yhteistä näkemystä siitä, miten oppilaan koulupolun eteneminen nähdään ja millä resursseilla oppilaan tarpeisiin vastataan.
– Sitten kun oppilaat ja huoltajat tulevat mukaan, se lähtee sujumaan. Ettei käy niin, että kaikki on pelkkiä kysymysmerkkejä, kun he kohtaavat.
Oppimisen tuen uudistamiseen on varattu noin 80 miljoonaa euroa. Kukin kunta päättää saamansa summan jakamisesta itse.
Sitä, lisääkö uudistus erityisopettajien tarvetta, ei Palmqvist osaa sanoa. Uudistuksen jälkeenkin erityisopettaja voi olla yhteis- tai samanaikaisopettajana luokassa kuten nykyäänkin. Erityisopettajia tarvitaan silloin, kun ryhmäkohtainen tuki ei riitä oppilaan oppimisen tukemiseen.
Suomessa on ollut pitkään pula erityisopettajista. Hallitus lakkautti syksyllä aikuiskoulutustuen, jonka turvin luokanopettajat usein ovat pätevöityneet erityisopettajaksi.
Palmqvist sanoo, että vaikka alue- ja kuntavaalit lähestyvät, eivät kuntavaaliehdokkaat ole juuri puhuneet tulevasta muutoksesta. Muutoksen tullessa voimaan syksyllä aloittavat myös uudet valtuustot, ja Palmqvist ehdottaa, että uudet valtuutetut alkaisivat heti pitämään kirjaa siitä, että muutoksen saamat resurssit varmasti käytetään niin kuin ne on tarkoitettu.
Hän sanoo, että samalla voisi aloittaa seuraamaan oman alueen koulun kehittymistä ikään kuin puhtaalta pöydältä.
– Jos joku kuntavaaliehdokas nyt vaikka sanoisi, että minä pidän huolta, että tähän oppimisen tuen uudistamiseen varatut varat käytetään juuri siihen koulun laadun parantamiseen, voisin vaikka äänestää häntä.
