Satakunnan pk-yritysten suhdanneodotukset nousseet positiivisiksi – Osaavan työvoiman saatavuus edelleen kasvun esteenä
Satakunnan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat nousseet positiivisiksi, osoittaa tuore Pk-yritysbarometri. Alueen suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on nyt 3, kun se vielä syksyllä 2024 oli -2 ja keväällä 2024 jopa -15. Satakunnan suhdanneodotukset ovat koko maan keskiarvoa korkeammat ja samalla tasolla naapurimaakunta Pirkanmaan kanssa, kun taas Varsinais-Suomi on vajonnut miinukselle.
Tutkimuksessa saldoluvun mittari muodostuu negatiivisen ja positiivisen näkymän erotuksesta. Esimerkiksi: Mikäli negatiivisia näkemyksiä on 20 prosenttia ja positiivisia 30 prosenttia, on saldoluku 10. Neutraalit eivät lisää eivätkä vähennä lukua.
Pk-yritysten työllisyysodotukset ovat nousseet positiivisiksi (saldoluku 4), ja myös liikevaihto-odotukset ovat vahvistuneet pysyen koko maata ja lähimaakuntia korkeammalla tasolla (+15). Pitkään negatiivisena olleet kannattavuusodotukset ovat nousussa, vaikkakin ne ovat edelleen miinusmerkkiset (-3), joskin odotukset ovat paremmat kuin Pirkanmaalla (-9) ja Varsinais-Suomessa (-11). Rauman seudun kannattavuusodotukset pitävät Satakunnan kokonaislukua yllä.
– On ilahduttavaa nähdä, että Satakunnan pk-yritykset ovat suhdanneodotuksissa koko maan keskiarvoa edellä. Erityisesti Rauman seudun vahvat odotukset antavat uskoa tulevaan, mutta myös Porin seudulla on orastavaa positiivisuutta. Kannattavuusodotusten noususuunta on myönteinen signaali alueemme elinkeinoelämälle, toteaa Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Nina-Mari Turpela.
Vaikka liikevaihto- ja työllisyysodotukset ovat nousseet, investointiodotukset ovat edelleen miinuksella koko maassa, eikä Satakunta tee poikkeusta. Investointinäkymät ovat Pk-yritysbarometrin mukaan edelleen negatiiviset (Satakunnan saldoluku - 14). Eniten kuluvan vuoden rahoitustarpeita kohdistuu kuitenkin juuri kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin.
Monella pk-yrityksellä on haasteita rahoituksen saatavuudessa. Myös Satakunnassa on barometrin mukaan noussut niiden pk-yritysten määrä, joilla olisi rahoitustarpeita, mutta jotka eivät ole rahoitusta saaneet. Finnveralla on menossa kasvaville mikroyrityksille suunnattu lainapilotti, joka jatkuu 31. maaliskuuta saakka.
– Kasvuhakuisille pk-yrityksille on Satakunnassa lisäksi myönnetty aiempaa enemmän pankkilainojen takauksia. Finnveran rooli rahoittajana korostuukin nimenomaan yritysten kasvutilanteissa, kertoo Finnveran aluepäällikkö Pia Kiuru.
Pk-yritysten työllistämisodotukset ovat kohentuneet, ja yritykset eivät enää pidä kysynnän riittämättömyyttä ja epävakautta merkittävimpinä työllistämisen esteinä. Haasteena nähdään kuitenkin osaavan työvoiman saatavuus, joka on Satakunnassa merkittävämpi kasvun este kuin muualla Suomessa.
– Vaikka Satakunnassa on työttömyyttä, yritykset kokevat osaavan työvoiman saatavuuden suurimmaksi kasvun esteeksi. Tämä on asia, johon meidän on yhdessä satakuntalaisten toimijoiden kanssa löydettävä ratkaisuja, Nina-Mari Turpela kommentoi.
Pk-yritysten digitalisoituminen ja tekoälyn käyttöönotto on Suomessa lisääntynyt siihen verrattaessa, kun kysymys on viimeksi kysytty, mutta erityisesti tekoälyn potentiaaliin nähden voisi sanoa, että sen käyttäminen on vähäistä. Puolet alueen yrityksistä kokee, ettei tekoäly ole relevantti aihe seuraavan 12 kuukauden aikana. Käytännön sovellukset, kuten tiedonhallinta ja ideoinnin tukeminen, ovat kuitenkin vähitellen yleistymässä.
– Tekoälyn potentiaali on valtava, mutta monille pk-yrityksille sen konkreettiset hyödyt ovat vielä epäselviä. Tarvitsemme lisää viestintää, tukea ja konkreettisia esimerkkejä tekoälyn käytöstä liiketoiminnan tehostamisessa, Satakunnan Yrittäjien tuleva toimitusjohtaja Kari Varis katsoo tulevaan.
Satakunnassa on koko maahan verrattuna vähemmän tarvetta sopeuttaa liiketoimintaa. Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja pyrkivät vahvistamaan asemaansa markkinoilla. Omistajanvaihdosten tarve kasvaa alueella ikääntyvän yrittäjäsukupolven myötä.
– Pk-yritysbarometri antaa kokonaisuutena myönteisen kuvan Satakunnan pk-yrityskentästä, vaikka haasteita yhä löytyy. Suhdanneodotukset ja työllisyyskehitys osoittavat, että alueen elinkeinoelämä on kestänyt haasteet hyvin ja katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen, Nina-Mari Turpela kiteyttää.
Pk-yritysbarometrin toteuttavat yhteistyössä Suomen Yrittäjät, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Finnvera.