Pert­ti Mat­ti­la / STT

Osaa­vat­ko ja ym­mär­tä­vät­kö suo­ma­lai­set ha­kea elä­ket­tä ul­ko­mail­la te­ke­mäs­tään työs­tä? Vas­taus näyt­täi­si ole­van, et­tä ei ole ai­van har­vi­nais­ta, et­tä elä­ke jää epä­huo­mi­os­sa nos­ta­mat­ta.

Noin vuo­si­kym­men sit­ten Ruot­sin elä­ke­vi­ra­no­mai­set et­si­vät kam­pan­jal­la ih­mi­siä, jot­ka ei­vät ol­leet ha­ke­neet elä­ket­tään.

– Sil­loin kam­pan­ja­kir­jeen Suo­mes­sa saa­neis­ta ai­ka moni haki sit­ten heil­le kuu­lu­nut­ta elä­ket­tä, kun sai vin­kin asi­as­ta. Tuos­ta voi­nee pää­tel­lä, et­tä mel­ko mo­nel­la näis­tä suo­ma­lai­sis­ta Ruot­sin elä­ke oli jää­nyt ha­ke­mat­ta epä­huo­mi­os­sa, sa­noo Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen (ETK) eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Rei­ja Suon­ta­ka­nen.

Hän li­sää, et­tä ETK sel­vit­ti asi­aa myös yh­des­sä Ruot­sin ra­di­on kans­sa vuon­na 2021. Sil­loin ar­vi­oi­tiin, et­tä Suo­mes­sa asui noin 1 000–1 600 yli 65-vuo­ti­as­ta, jot­ka ei­vät ol­leet ha­ke­neet heil­le Ruot­sis­sa ker­ty­nyt­tä työ­e­lä­ket­tä.

– Jot­kut to­sin saat­ta­vat jät­tää ul­ko­mail­la ker­ty­neen eläk­keen tar­koi­tuk­sel­la ha­ke­mat­ta, esi­mer­kik­si jos elä­ke­ker­ty­mä on hy­vin pie­ni tai kos­ka elä­ke voi­si vai­kut­taa hei­ken­tä­väs­ti etuuk­siin Suo­mes­sa.

Ruot­si on ol­lut ja on yhä yli­voi­mai­ses­ti suu­rin Suo­meen ul­ko­mail­ta tu­le­vien eläk­kei­den mak­sa­ja.

– Vuon­na 2023 työ­e­lä­ket­tä Ruot­sis­ta sai Suo­meen liki 60 000 ih­mis­tä. Kaik­ki­aan ul­ko­maa­ne­läk­keen saa­jia oli sil­loin Suo­mes­sa liki 80 000, jo­ten kol­me nel­jä­so­saa heis­tä oli tie­nan­nut ul­ko­maa­ne­läk­keen­sä Ruot­sis­sa, Suon­ta­ka­nen ker­too.

To­sin Ruot­sin osuus Suo­meen tu­le­vis­ta ul­ko­maa­ne­läk­keis­tä on nyt las­ke­mas­sa, mui­den mai­den osuus vas­taa­vas­ti kas­vaa.

Ul­ko­mail­ta tu­le­vat eläk­keet pi­tää ai­na il­moit­taa Suo­men ve­rot­ta­jal­le, ei­kä täs­sä kan­na­ta yrit­tää ju­jut­taa.

– Mai­den vä­li­sis­sä ve­ro­so­pi­muk­sis­sa on so­vit­tu, mi­ten ne vaih­ta­vat tie­to­ja kes­ke­nään. Vaik­ka jät­täi­si il­moit­ta­mat­ta ul­ko­mai­sen elä­ke­tu­lon­sa Suo­mes­sa, on ai­ka to­den­nä­köis­tä, et­tä se tie­to tu­lee meil­le jo­tain muu­ta kaut­ta. Ei siis kan­na­ta olet­taa, et­tä ve­rot­ta­ja ei asi­aa huo­maa, sa­noo joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja An­na-Lee­na Rau­ta­juu­ri Ve­ro­hal­lin­nos­ta.

Suo­mes­sa ve­roil­moi­tuk­ses­sa on ul­ko­maan­tu­lo­ja var­ten oma koh­ta.

– Se on sit­ten toi­nen ky­sy­mys, voi­ko Suo­mi ve­rot­taa kaik­kia ul­ko­maan­tu­lo­ja. Sii­hen vai­kut­ta­vat muun mu­as­sa ve­ro­so­pi­muk­set, jois­sa on sel­viä ero­ja.

Mi­ten suu­res­ta rik­kees­tä on kyse, jos jät­tää il­moit­ta­mat­ta Suo­men ve­rot­ta­jal­le ul­ko­mail­ta saa­man­sa elä­ke­tu­lot?

– Se on il­moi­tus­vel­vol­li­suu­den lai­min­lyön­ti.

Jos käry käy, seu­raa­muk­se­na voi Rau­ta­juu­ren mu­kaan ol­la mah­dol­li­nen ve­ron­ko­ro­tus. Ti­lan­tees­ta riip­pu­en asi­as­sa voi ol­la hä­nen mu­kaan­sa myös ri­ko­soi­keu­del­li­nen puo­li.

Suo­mes­sa on val­mis­tu­nut vii­mek­si vuo­den 2023 ve­ro­tus. Ul­ko­maa­ne­läk­kei­den brut­to­sum­ma oli yh­teen­sä noin 386 mil­joo­naa eu­roa, ja ne ja­kau­tui­vat siis noin 80 000 ih­mi­sel­le. Ul­ko­maan elä­ke­tu­lo­jen kes­ki­ar­vo oli näin ol­len va­jaat 5 000 eu­roa vuo­des­sa.

Mi­ten ul­ko­maa­ne­lä­ket­tä sit­ten on syy­tä ha­kea? Elä­ket­tä ul­ko­mail­la teh­dys­tä työs­tä ha­e­taan Suo­mes­sa sa­mal­la ha­ke­muk­sel­la kuin ko­ti­maas­ta­kin tu­le­vaa elä­ket­tä.

– Tuos­ta eteen­päin pro­ses­si ero­aa riip­pu­en sii­tä, on­ko ul­ko­maan elä­ke tu­los­sa EU- tai Eta-maas­ta, Suo­men kans­sa so­si­aa­li­tur­va­so­pi­muk­sen sol­mi­nees­ta maas­ta ku­ten Aust­ra­li­as­ta, vai muus­ta maas­ta. Kah­den en­sim­mäi­sen ryh­män mais­ta eläk­keen ha­ke­mi­nen hoi­tuu tääl­tä Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen kaut­ta. Kol­man­nen ryh­män muis­ta mais­ta suo­ma­lais­ten pi­tää ha­kea elä­ket­tä it­se, mut­ta me an­nam­me heil­le­kin yh­teys­tie­to­ja ha­ke­mis­ta var­ten, ETK:n Suon­ta­ka­nen ker­too.

Hä­nen mu­kaan­sa joil­la­kin mail­la voi ol­la ra­joi­tuk­sia esi­mer­kik­si sii­nä, kuin­ka kau­an maas­sa on pi­tä­nyt ol­la vä­hin­tään töis­sä, jot­ta siel­lä ker­ty­neet eläk­keet mak­se­taan ul­ko­mail­le. Muu­ten­kin eläk­keen ker­ty­mi­sen eh­dois­sa on mai­den vä­lil­lä mer­kit­tä­viä ero­ja.

– Mut­ta an­tai­sin oh­jeen, et­tä elä­ket­tä kan­nat­taa ai­na ha­kea ul­ko­mail­la­kin teh­dys­tä työs­tä. Näin se ei ai­na­kaan jää saa­mat­ta, vaik­ka oli­sit sii­hen oi­keu­tet­tu.

Kun läh­det töi­hin ul­ko­mail­le, eläk­keen kan­nal­ta on oleel­lis­ta, me­net­kö sin­ne suo­ma­lai­sen työ­nan­ta­ja­si lä­he­tet­ty­nä työn­te­ki­jä­nä vai pai­kal­ta pal­kat­tu­na eli si­kä­läi­sen työ­nan­ta­jan pes­taa­ma­na.

– Jos olet lä­he­tet­ty työn­te­ki­jä, eläk­kee­si ker­tyy yleen­sä ul­ko­maan­pes­tin ajan Suo­meen, ei siis ky­sei­seen maa­han, Suon­ta­ka­nen sa­noo.

"So­pi­muk­se­ton" maa on kui­ten­kin ris­ki­alt­tiim­pi: ikä­vim­mäs­sä ta­pauk­ses­sa jou­dut mak­sa­maan so­si­aa­li­tur­va­mak­su­ja tup­las­ti, sekä työs­ken­te­ly­maa­han et­tä Suo­meen. Sil­ti eläk­keen saa­mi­nen siel­tä Suo­meen ei ole var­maa.

– Tämä on yk­si iso syy, mik­si Suo­mi pyr­kii neu­vot­te­le­maan so­si­aa­li­tur­va­so­pi­muk­sia nii­den mai­den kans­sa, joi­hin tääl­tä lä­he­te­tään työn­te­ki­jöi­tä.

Elä­ket­tä ul­ko­mail­ta ha­ke­van on hyvä ot­taa huo­mi­oon se, et­tä ul­ko­maan elä­ke­ha­ke­mus­ten kä­sit­te­ly kes­tää pi­tem­pään kuin pel­kän ko­ti­maas­sa kart­tu­neen eläk­keen myön­tä­mi­nen.

– Sa­noi­sin, et­tä elä­ke­ha­ke­mus, jos­sa on mu­ka­na ul­ko­maa­ne­lä­ket­tä, kan­nat­taa jät­tää omaan elä­keyh­ti­öön 3–6 kuu­kaut­ta en­nen eläk­keel­le jää­mis­tä. Ko­ti­maas­sa ker­ty­neen eläk­keen ha­ke­muk­sen voi jät­tää osa­puil­leen kuu­kaut­ta en­nen eläk­keen al­ka­mis­ta, Suon­ta­ka­nen eväs­tää.