Maa­rit Kaut­to

– Ris­ti­rii­tai­nen ja mie­len­kiin­toi­nen per­soo­na, jol­la on omat luu­ran­kon­sa kaa­pis­sa, ku­vai­lee näyt­te­li­jä Ilk­ka Koi­vu­la ro­vas­ti Pen­ne­fat­he­rin roo­li­aan Po­rin Te­at­te­rin Kuo­le­ma Nii­lil­lä -näy­tel­mäs­sä.

Agat­ha Chris­tien jän­ni­tys­ro­maa­niin pe­rus­tu­va näyt­tä­mö­so­vi­tus on sii­nä­kin mie­les­sä mie­len­kiin­toi­nen, et­tä se poik­ke­aa ro­maa­nis­ta sekä elo­ku­va­ver­si­ois­ta eri­tyi­ses­ti hen­ki­lö­gal­le­ri­an osal­ta. Tut­tua Her­cu­le Poi­ro­tin hah­moa va­hat­tui­ne viik­si­neen ei Chris­tie näy­tel­mä­ver­si­oon ha­lun­nut, vaik­ka tämä al­ku­pe­räi­ses­sä ta­ri­nas­sa seik­kai­lee­kin. Kuo­le­ma Nii­lil­lä saa en­si-il­tan­sa 24. tam­mi­kuu­ta.

– Mur­ha­mys­tee­rin rat­kai­si­jan osa lan­ke­aa­kin ro­vas­ti Pen­ne­fat­he­ril­le. Täl­lä pap­pis­mie­hel­lä on omia ma­nöö­ve­rei­tään ja ihan­tei­taan ja hän yrit­tää kai­ken kes­kel­lä huo­leh­tia lai­val­la mu­ka­na ole­vis­ta su­ku­lai­sis­taan, Ilk­ka Koi­vu­la pal­jas­taa.

Näy­tel­mäs­sä ele­tään 1930-lu­kua. Sii­pi­ra­tas­lai­va Lo­tus on val­mii­na vie­mään se­ka­lai­sen jou­kon va­rak­kai­ta tu­ris­te­ja Nii­lin ris­tei­lyl­le. Mu­ka­na on myös hää­mat­kal­la ole­va Mos­tyn seu­ra­pii­ri­pa­ris­kun­ta, joka on pa­en­nut Egyp­tiin hei­tä eri­puo­lil­la Eu­roop­paa pii­nan­nut­ta nais­ta ni­mel­tä Ja­qu­e­lin de Se­ve­rac. Juu­ri en­nen lai­van läh­töä de Se­ve­rac kui­ten­kin nou­see yl­lät­tä­en lai­vaan ja il­ma­pii­ri säh­köis­tyy. Mat­kus­ta­jien vä­lil­lä on vah­vo­ja jän­nit­tei­tä ja kai­ken kruu­naa Poh­jois-Af­ri­kan pai­nos­ta­va hel­le, jon­ka voi ar­va­ta pur­kau­tu­van ra­ju­myrs­ky­nä.

Ilk­ka Koi­vu­la vie­rai­lee Po­rin Te­at­te­rin näyt­tä­möl­lä en­sim­mäis­tä ker­taa ja on työ­ru­pe­a­mas­ta in­nois­saan.

– Kun oh­jaa­ja Pek­ka Laa­so­nen soit­ti ja pyy­si mi­nua tä­hän roo­liin, sy­tyin heti. Rau­man Te­at­te­ris­sa olen vie­rail­lut usein, mut­ta Po­ris­sa tämä on en­sim­mäi­nen ker­ta ja tu­lin mie­lel­lä­ni. Po­ris­sa on upea te­at­te­ri ja lois­ta­va hen­ki koko työ­yh­tei­sös­sä. Hie­noi­nen etu­kä­teis­vi­rit­täy­ty­mi­nen Agat­ha Chris­tien maa­il­maan­kin oli jo ole­mas­sa juu­ri esi­tys­kau­ten­sa päät­tä­neen ja suu­ren suo­si­on saa­neen Idän pi­ka­ju­nan ar­voi­tus -näy­tel­män jäl­jil­tä.

Koi­vu­la ke­huu Os­ka­ri Löy­tö­sen la­vas­tus­ta.

– Myös va­lot, ää­net ja pu­vus­tus toi­mi­vat. Kai­ken kaik­ki­aan Kuo­le­ma Nii­lil­lä on hie­nos­ti kir­joi­tet­tu mur­ha­mys­tee­ri. Har­joi­tuk­set al­ka­vat ol­la lop­pu­suo­ral­la ja odo­tan jo in­nol­la pää­syä ylei­sön eteen.

Po­riin Ilk­ka Koi­vu­la ei ole vie­lä eh­ti­nyt ko­vin hy­vin tu­tus­tua, sil­lä ison näy­tel­män har­joi­tuk­set ovat vie­neet suu­ren osan päi­vis­tä.

– Mi­nul­la on ma­joi­tus Po­ris­sa ja olen lä­hin­nä kul­ke­nut la­put sil­mil­lä ma­ja­pai­kan ja te­at­te­rin vä­liä. Eh­kä sit­ten, kun ke­vä­tau­rin­ko pais­taa ja näy­tän­nöt pyö­ri­vät, jää enem­män ai­kaa tu­tus­tua kau­pun­kiin. Toki Pori mi­nul­le jol­lain lail­la tut­tu on jo en­nes­tään, olen­han tääl­lä käy­nyt sil­loin täl­löin.

Koi­vu­la asuu No­ki­al­la. Va­paa-ajal­laan hän har­ras­taa ul­koi­lua, moot­to­ri­pyö­riä, van­ho­ja au­to­ja ja nik­ka­roin­tia. Van­has­sa oma­ko­ti­ta­los­sa riit­tää ai­na jo­tain puu­haa.

– Iän myö­tä olen op­pi­nut te­ke­mään asi­an ker­ral­laan, jo­ten työ­rin­ta­mal­la kes­ki­tyn nyt Po­riin ja ro­vas­ti Pen­ne­fat­he­riin. En­si ke­sä­nä pi­dän tau­on myös ke­sä­te­at­te­ris­ta. Te­le­vi­sio- ja elo­ku­va­roo­lit tuo­vat mu­ka­vaa vaih­te­lua työ­hön, mut­ta niis­tä en voi vie­lä pal­jas­taa sen enem­pää, Koi­vu­la jut­te­lee.

Ilk­ka Koi­vu­la näh­dään pian val­ko­kan­kaal­la elo­ku­vas­sa Pri­sons, jon­ka en­si-il­ta on elo­ku­va­te­at­te­reis­sa 9. hel­mi­kuu­ta. Elo­ku­va ker­too jou­kos­ta hä­mä­rä­mie­hiä ja ri­kol­li­sia, joi­den on liit­tou­dut­ta­va tais­te­le­maan sel­viy­ty­mi­ses­tään, kun huip­pu­sa­lai­nen ala­maa­il­man kaup­pa­paik­ka jou­tuu ve­ren­hi­mois­ten palk­ka­tap­pa­jien hyök­käyk­sen koh­teek­si.