Suomalaisten talouslaitosten ennusteet olleet viime vuosina ylioptimistisia, kertoo selvitys – "Heitto on hyvin merkittävä"
Eetu Halonen / STT
Suomalaisten talouslaitosten ennusteet talouden kehityksestä ovat olleet liioitellun optimistisia viime vuosina. Asia ilmenee Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Soste ry:n pääekonomistin Otto Kyyrösen tekemästä selvityksestä.
Selvityksen mukaan ennusteet ylittivät toteutuneen talouskasvun keskimäärin 1,2 prosenttiyksiköllä vuodessa vuosina 2018–2019 ja 2021–2023. Koronapandemian ensimmäinen vuosi 2020 ei ollut selvityksessä mukana.
Kyyrönen pitää 1,2 prosenttiyksikön keskimääräistä heittoa yläkanttiin merkittävänä Suomen taloustilanteessa.
– Jos Suomen talous kasvaisi vaikkapa keskimäärin neljä prosenttia vuodessa, tällainen heitto ei olisi iso, Kyyrönen sanoo STT:lle.
– Sen sijaan talous kasvoi tarkasteltuina vuosina keskimäärin noin prosentin verran vuodessa. Tähän verrattuna ennusteiden reilun prosenttiyksikön heitto ylöspäin on hyvin merkittävä.
Selvityksessä tarkasteltiin yhteensä kymmenen suomalaisen talouslaitoksen suhdanne-ennusteita. Kaikki laitokset eivät olleet julkaisseet ennustetta kaikille tarkastelussa mukana olleille vuosille.
Mukana olivat valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Pellervon taloustutkimus PTT, työn ja talouden tutkimuslaitos Labore, Osuuspankki, Danske Bank, Nordea, Aktia sekä LähiTapiola.
Kyyrönen tarkasteli näiltä laitoksilta yhteensä 38 talousennustetta. Ainoastaan yksi ennuste aliarvioi seuraavan vuoden talouskasvua. Loput 37 ennustetta siis povasivat seuraavalle vuodelle parempaa talouskasvua kuin lopulta toteutui.
Esimerkiksi viime vuonna Suomen talous supistui 1,2 prosenttia. Se oli vuosina 2018–2023 ainut vuosi, kun talous supistui, jos koronavuotta 2020 ei lasketa mukaan. Keskimäärin laitokset kuitenkin ennustivat viime vuodelle 0,6 prosentin kasvua.
Selvityksessä mukana olleista laitoksista PTT oli ainut, joka ennusti vuodelle 2023 supistumista. Silti myös PTT:n ennuste oli 0,7 prosenttiyksikköä toteutunutta kehitystä optimistisempi, sillä laitos ennakoi viime vuodelle vain 0,5 prosentin tiputusta.
Eniten viime vuoden ennusteessaan epäonnistui Danske, jonka povasi peräti 2,8 prosenttiyksikköä suurempaa kasvua kuin lopulta toteutui.
Ainoat laitokset, jotka olivat laatineet ennusteen jokaiselle tarkasteluvuodelle, olivat Suomen Pankki, Etla, Osuuspankki (OP), PTT ja Labore. Näistä Laboren suhdanne-ennusteet osoittivat keskimäärin eniten yläkanttiin, 1,5 prosenttiyksikköä.
Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema toimi laitoksen ennustepäällikkönä useimpina niinä vuosina, jotka olivat tarkastelussa mukana. Hän sanoo, ettei selvityksen tulos ole yllättävä.
– Vaikka koronavuoden 2020 ennusteet on jätetty selvityksestä pois, kyllähän se vuosi painaa pidemmän tähtäimen talouskasvua, Kiema sanoo.
– Sitten oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022. Eihän siihen ja energian hinnan nousuun ollut kukaan varautunut.
Kiema sanoo, että ilman näitä kriisejä Laboren ennusteet olisivat saattaneet olla jopa aika lähellä toteutunutta talouskehitystä.
Laboren johtaja Mika Maliranta on samoilla linjoilla. Hän ei vielä tämän selvityksen perusteella puhuisi esimerkiksi systemaattisesta vinoumasta suomalaisten talouslaitosten ennustemalleissa.
– En vielä kutsuisi periodia 2018–2023 vinoumaksi. Jos sattuu jokin sellainen talouden liikevoima, jota ei ole pystytty ennusteessa arvioimaan, se vaikuttaa useiden vuosien ajan ennusteisiin, Maliranta kertoo.
Hänen mukaansa vinoumasta voisi alkaa puhua siinä tapauksessa, jos vastaavaa ennusteiden heittoa nähtäisiin pidemmällä ajanjaksolla.
– Jos näkisimme vaikka parinkymmenen vuoden havaintoaineistolla, että ennusteet ovat systemaattisesti positiivisempia tai negatiivisempia kuin toteutunut kasvu, lähtisin kutsumaan sitä vinoumaksi.
– Nyt kyse voi olla vielä sattumasta.
Selvityksen tehnyt Sosten pääekonomisti Kyyrönen sanoo, että ylioptimistiset ennusteet voivat olla ongelma, jos niiden perusteella tehdään merkittäviä talouspoliittisia päätöksiä.
– Jos aina oletamme, että talous kasvaa seuraavana vuonna, sopeutus tuntuu aina järkevämmältä kuin elvytys, Kyyrönen sanoo.
– Joskus saattaisimme kuitenkin tarvita elvytystä, jos talous kutistuu kuten kävi esimerkiksi viime vuonna.
Tuoreita suhdanne-ennusteita on julkaistu jälleen loppukesän ja alkusyksyn mittaan.
Esimerkiksi OP ennusti elokuussa, että talous kasvaisi Suomessa ensi vuonna kaksi prosenttia. Syyskuun alussa taas Danske ennusti 1,8 prosentin ja Nordea 1,5 prosentin kasvua tulevalle vuodelle.
Kyyrösen mukaan julkisessa keskustelussa kasvuennusteita on pidetty merkkinä siitä, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen sopeutustoimet ovat perusteltuja.
– Olen huomannut, että jotkin ekonomistit ja julkiset keskustelijat ovat viitanneet juuri näihin kasvulukuihin ja sanoneet, että hallituksen sopeutustoimet ajoittuvat nyt tosi hyvin, koska ensi vuonna kasvetaan, Kyyrönen kertoo.
Hän sanoo, että julkisuudessa käytiin vastaavaa keskustelua myös viime syksynä. Kyyrösen mukaan tuolloin puhuttiin, että talous voisi kasvaa tänä vuonna ja sopeutus ajoittuisi sen vuoksi hyvin.
– Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että Suomen talous ei todennäköisesti kasva tänä vuonna vaan saattaa jopa supistua. Siinä mielessä sopeutus ei ajoitu hyvin, Kyyrönen sanoo.
Myös Laboren Maliranta sanoo, että ennusteita käytetään ja tarvitaan talouspoliittisessa päätöksenteossa. Hän tosin muistuttaa, että ennusteissa keskitytään pelkkien bkt-lukujen ohella myös muihin asioihin.
– Talousennusteet ovat skenaarioita. Niissä ennustetaan bkt-lukujen lisäksi talouden kokonaiskulkua eli kuinka kokonaisuus etenee, Maliranta selittää.
– Skenaario tarkoittaa, että siinä samalla katsotaan, miten esimerkiksi työllisyys ja sen tyyppiset asiat kehittyvät.
Ennusteiden yhteydessä hahmotellaan Malirannan mukaan myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Tämä tarkoittaa sen mallintamista, mitä tapahtuu vaikkapa työttömyydelle ja palkoille, jos talouskasvu onkin ennustettua hitaampaa.
