Porin keskustan tulevaisuudesta on syytä olla kaikkien huolissaan
Porin keskustan ikonisia maamerkkejä ovat muotitavaratalo Ratsula ja Sokos tavaratalo. Molemmat paikalliset yritykset tunnetaan pitkästä historiasta sekä hyvästä laadusta ja palvelusta. Ratsula kertoi jo viime vuonna muutosneuvotteluista ja Osuuskauppa kertoi Sokoksen vastaavista viime viikolla. Kun kaksi isoa keskustan kaupallista toimijaa kertovat talouden tervehdyttämistoimien välttämättömyydestä, se kertoo paljon Porin keskustan tilanteesta.
Syyt keskustan tilanteeseen ovat moninaiset. Yleisiä syitä ovat esimerkiksi verkkokaupan kasvu ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen. Lisäksi poikkeuksellisen kova inflaatio nosti yritysten omien hankintojen hintoja, eivätkä ne ole voineet nostaa omia myyntihintojaan vastaavasti. Viime vuoden loppupuolella voimaan tullut arvonlisäveronkorotus ei ole sekään yritysten tilannetta helpottanut. Porissa erityinen piirre on ollut lisäksi se, että kaupungissa on keskustan lisäksi kolme muuta kaupallista keskusta eli Mikkola, Puuvilla, Herralahti. Näille kolmelle alueelle isot yritykset ovat investoineet ja alueille on noussut uusia liikkeitä. Keskustassa vastaavaa yksityistä investointiaaltoa ei ole nähty. Se johtuu osin siitä, että keskustassa on vain muutama iso toimija, muut ovat pieniä paikallisia. Pori on lisäksi hyvin henkilöautovaltainen kaupunki. Porilaista kuluttajaa ei hankaloita se, että kaupoille kuljetaan omalla autolla muutaman kilometrin päähän keskustasta, kun niissä on runsaasti ilmaista parkkitilaa ja niihin on helppo parkkeerata.
On harmittavaa, että Porin keskustan elinvoima on vähentynyt. Se käy ilmi muun muassa Elävät Kaupunkikeskustat ry:n tilastosta, jonka mukaan Porin keskustassa oli viime vuonna eniten tyhjää liiketilaa, kun verrokkina käytettiin yli 60 000 asukkaan kaupunkeja. Tästä uutisoi Ylekin viime viikolla. Sama trendi on muuallakin Suomessa voimissaan. Poikkeuksen tästä tekee Tampere, jossa keskustaan on investoitu valtavasti. Keskustassa sijaitsevan kauppakeskus Koskikeskuksen viereen on rakennettu Ratinan kauppakeskus, lisäksi Nokia-areena tuo tapahtumia keskustaan ja raitiotie yhdistää asuinalueet luontevasti keskustaan. Tampereen esimerkki kertoo siitä, että keskusta-alue voi olla myös elävä. Se vaatii sekä yksityisen että julkisen toimijan yhteistä näkemystä sekä kykyä tehdä päätöksiä ja investointeja.
Kim Huovinlahti
Päätoimittaja