Maa­rit Kaut­to

Kir­vat­sin Jytä tar­jo­aa 31. hei­nä­kuu­ta var­si­nai­sen nos­tal­gi­at­ri­pin, kun la­val­le nou­see Le­a­vings-Or­kes­te­ri so­lis­ti­naan Trio Nis­ka­lau­kauk­ses­ta tut­tu Timo Rau­ti­ai­nen. Ku­ka­pa ei oli­si jos­kus kuul­lut ra­di­os­ta Poh­jois-Kar­ja­laa, Teu­vo, maan­tei­den ku­nin­gas­ta tai Poi­ka ni­mel­tä Päi­viä.

Vuon­na 1978 pe­rus­tet­tu kult­ti­bän­di Lee­vi and the Le­a­vings lo­pe­tet­tiin, kun sen joh­to­hah­mo ja so­lis­ti Gös­ta Sundq­vist kuo­li äkil­li­ses­ti 2003. Bän­din muut jä­se­net, ba­sis­ti ja ki­ta­ris­ti Ris­to Paa­na­nen, rum­pa­li Nik­las Ny­lund ja ki­ta­ris­ti sekä man­do­li­nis­ti Juha Ka­ras­tie kes­kit­tyi­vät päi­vä­töi­hin­sä ja mu­si­soi­maan ku­kin ta­hoil­laan. Gös­tan pois­me­no ai­heut­ti tyh­ji­ön, ja yh­tei­sen ma­te­ri­aa­lin te­ke­mi­nen ja jul­kai­se­mi­nen tun­tui haas­teel­li­sel­ta, kos­ka sii­hen kaik­keen liit­tyi niin pal­jon muis­to­ja.

Ke­vääl­lä 2011 Paa­na­nen, Ny­lund ja Ka­ras­tie kui­ten­kin pa­la­si­vat mu­siik­kie­lä­mään Le­a­vings-Or­kes­te­ri­na.

– Jul­kai­sim­me le­vyn ja keik­kai­lim­me har­vak­sel­taan. Sit­ten vuon­na 2017 mei­tä pyy­det­tiin esiin­ty­mään Gös­tas­ta ker­to­van kir­jan jul­kis­tus­ti­lai­suu­des­sa. Sen jäl­keen ve­dim­me jäl­leen muu­ta­mia keik­ko­ja, jois­sa so­lis­tei­na oli­vat Jou­ni Hy­ny­nen, Jark­ko Mar­ti­kai­nen ja Sii­ri Nor­din.

– Vuon­na 2019 meil­lä oli puo­li­a­kus­ti­nen kier­tue yh­des­sä Kaar­le Vii­kat­teen kans­sa ja ko­ro­nan jäl­keen 2022 ve­dim­me vii­den jou­lu­kon­ser­tin sar­jan so­lis­tei­nam­me jäl­leen Jark­ko Mar­ti­kai­nen ja Sii­ri Nor­din. Sit­ten ky­syin al­ku­vuo­des­ta 2023 Timo Rau­ti­ai­sel­ta, kiin­nos­tai­si­ko hän­tä läh­teä vie­rai­le­vak­si lau­la­jak­si bän­diim­me ja Timo in­nos­tui. Meil­lä oli 11 kei­kan klu­bi­kier­tue, mikä poi­ki vie­lä näi­tä ke­sä­ta­pah­tu­mia. On­kin kiva tul­la esiin­ty­mään Po­riin ja näh­dä min­kä­lai­nen ylei­sö mei­tä Jy­täs­sä odot­taa, Ris­to Paa­na­nen to­te­aa.

Lee­vi and the Le­a­vings tuli ai­koi­naan tun­ne­tuk­si myös sii­tä, et­tei se teh­nyt Eu­ro­vii­su­jen al­ku­kar­sin­nan 1981 li­säk­si yh­tään jul­kis­ta esiin­ty­mis­tä. Sii­tä huo­li­mat­ta yh­tye oli suo­sit­tu koko uran­sa ajan. Me­nes­tyk­sen ta­ka­na oli­vat pit­käl­ti Sundq­vis­tin kir­joit­ta­mat kap­pa­leet, jois­sa kä­si­tel­lään ih­mis­suh­tei­ta, yh­teis­kun­nal­li­sia asi­oi­ta, al­ko­ho­lis­mia, syr­jäy­ty­nei­syyt­tä ja luon­non­suo­je­lua, usein hu­mo­ris­ti­ses­ti ja iro­ni­ses­ti. Bän­di sai vuon­na 1995 vuo­den ko­ti­mai­sen yh­ty­een Em­ma-pal­kin­non.

– Gös­ta ei ha­lun­nut keik­kail­la ja me hy­väk­syim­me sen. On kui­ten­kin hie­noa, et­tä jopa yli 40 vuot­ta sit­ten jul­kais­tut bii­sit pää­se­vät nyt ai­to­jen ja al­ku­pe­räis­ten soit­ta­jien kaut­ta live-esiin­ty­mi­siin. On­han kap­pa­lei­tam­me esi­tet­ty mo­nen­lais­ten co­ver­bän­dien toi­mes­ta, mikä si­nän­sä on kiva jut­tu, mut­ta usein näi­den bän­dien mai­nos­ta­mi­nen on ol­lut har­haan­joh­ta­vaa ja on luul­tu, et­tä me kol­me olem­me mu­ka­na, vaik­ka se ei pidä paik­kaan­sa, Paa­na­nen kri­ti­soi.

Le­a­vings-Or­kes­te­rin jä­sen­ten iät ovat ylit­tä­neet 60 vuo­den ra­ja­pyy­kin, mut­ta vir­taa ja in­toa keik­kai­luun riit­tää vie­lä.

– Niin kau­an keik­kai­lem­me kuin ky­syn­tää ja ter­veyt­tä riit­tää ja saam­me so­lis­tin, jon­ka kans­sa ke­mi­at koh­taa­vat. Sit­ten, kun joku meis­tä kol­mes­ta ei enää voi ol­la mu­ka­na, on ai­ka lo­pet­taa, sil­lä tämä on ai­noa oi­kea ko­koon­pa­no, Paa­na­nen miet­tii.

Ai­na­kin ku­lu­va vuo­si on keik­ko­jen osal­ta kii­rei­nen, sil­lä Le­a­vings-Or­kes­te­ri esiin­tyy kier­tu­een­sa ai­ka­na use­am­pa­na vii­kon­lop­pu­na mo­lem­pi­na päi­vi­nä pe­räk­käin jos­sain päin Suo­mea. Keik­ko­ja on so­vit­tu­na mar­ras­kuul­le saak­ka.

– Nuo­re­na haa­vei­lin esiin­ty­mi­ses­tä fes­ta­reil­la ja hiu­kan har­mit­ti­kin, kun em­me Lee­vi and the Le­a­ving­sin ai­ka­na nii­hin pääs­seet. Toi­saal­ta taas olen tyy­ty­väi­nen sii­tä, et­tä em­me ole pa­la­neet lop­puun ran­kas­sa keik­ka­put­kes­sa, em­me­kä ole sel­lai­sia ku­lah­ta­nei­ta äi­jiä la­val­la, Paa­na­nen nau­raa ja jat­kaa:

– Tie­däm­me, et­tä Gös­ta kat­se­lee keik­kai­lu­am­me yl­hääl­tä pil­ven reu­nal­ta ja vir­nui­lee hy­väk­sy­väs­ti.