Pomarkkulaiset yhdeksäsluokkalaiset tekivät kuparikatodikauppaa Herttuantorille perustetussa Yrityskylässä, johon osallistuu vuosittain 4400 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaista
Syyskuun alussa aukaisi ovensa ensimmäistä kertaa Satakunnassa NYTin (Nuorten yrittäjyys ja talous NYT) Yrityskylä.
Pauliina Vilpakka
NYTin Yrityskylätoiminta on aloittanut toiminnan Satakunnassa. Lapset ja nuoret käyvät koulussa läpi Yrityskylän oppimateriaalin, jonka päätteeksi Porin Herttuantorilla järjestetään 6. luokkalaisille elämyksellinen Yrityskyläpäivä ja 9. luokkalaisille Yrityskylän pelitilanne.
Yläkoululaisten päivänä Pomarkun yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset pääsivät johtamaan tiimeinä yritystä pelillistetyssä oppimisympäristössä. Nuoret olivat silminnähden uppoutuneita tehtäväänsä, ja kilpailuhenkeä riitti. He kilpailivat toisiaan vastaan kansainvälisen kaupan pelissä, jossa tehtiin ”Bolidenin kuparikatodikauppaa.” Ryhmät olivat annettujen tietojen perusteella laskeneet tuote-erälle hinnan, jonka perusteella he vastailivat tarjouspyyntöihin.
Jokaiselle oli jaettu omat roolinsa, ja ryhmistä löytyi toimitusjohtaja, viestintäpäällikkö, vastuullisuusjohtaja, raaka-aine ja toimituspäällikkö sekä myyntipäällikkö. 15-vuotiaat Paavo Räihä ja Miro Leppiniemi ehtivät antaa toimittajalle pelin tiimellyksessä nopeat kommenttinsa. Molemmat nuoret miehet ovat sitä mieltä, että Yrityskyläkokemus on ollut mielenkiintoinen. Kokemuksen aikana he ovat oppineet, mistä järkevät kaupat koostuvat: Kannattavuudesta ja siitä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Yrittäjyys ajatuksena tuntuu nuorista miehistä kiinnostavalta. Siinä kiehtoo erityisesti mahdollisuus ansaita rahaa, ja itsenäinen työnteko.
Pomarkun yhteiskoulun rehtori ja yhteiskuntaopin opettaja Jussi Heervä ja koulunkäyntiohjaaja Eija Turpeinen seurasivat ysien Yrityskylän pelitilannetta. Kuva: Pauliina Vilpakka
Pomarkun yhteiskoulun rehtori ja yhteiskuntaopin opettaja Jussi Heervä kertoo, että normaalistikin yhteiskuntaopin ja taloustiedon opetussuunnitelmaan kuuluu yrittäjyyttä, muttei yhtä laajasti, kuin Yrityskylän oppimateriaalissa. Heervä piti oppilaiden osallistumisintoa Yrityskyläpäivään hyvänä:
– Nekin, jotka eivät koulussa välttämättä niin innostu esimerkiksi ryhmätöistä, näyttäisivät täällä olevan enemmän tai vähemmän mukana. Se on positiivista.
Koulunkäyntiohjaaja Eija Turpeinen pitää Yrityskylän oppimateriaalia siinäkin mielessä nuorille hyödyllisenä, että moni heistä lähtee peruskoulun jälkeen opiskelemaan ammattiin, jossa toimitaan yrittäjänä. Nuori ei ehkä tule etukäteen edes ajatelleeksi, että parturikampaaja tai putkimieskin voi olla yrittäjä.
Keväällä alkavat 6. luokkalaisten Yrityskyläpäivät. Kuudesluokkalaiset pääsevät simuloimaan yhteiskunnan ja yritysten toimintaa pienoiskaupungiksi rakennetussa oppimisympäristössä. Pienoiskaupungista löytyy monen eri sektorin toimijoita, kuten kunta, pankki, isoja teollisuusalan yrityksiä sekä pk-yrityksiä. Monet yrityksistä ovat satakuntalaisille tuttuja: mukana ovat esimerkiksi Porin Leipä, Keräämö ja MTK Satakunta.
Suvi Ylikylä-Elers seisoo keskellä 6. luokkalaisille suunnattua NYTin Yrityskylän pienoiskaupunkia, josta löytyy monta satakuntalaisille tuttua yritystä. Kuva: Pauliina Vilpakka
Ennen Yrityskyläpäivää lapset saavat ”hakea työskentelemään” yrityksissä eri ammateissa.
– Se on todennäköisesti heidän elämänsä ensimmäinen työnhakuprosessi, NYT Satakunnan kumppanuuspäällikkö Suvi Ylikylä-Elers huomauttaa.
Lasten Yrityskyläpäivä kuluu erilaisten työtehtävien parissa. Päivän aikana opitaan myös vastuullista rahan käyttöä. Työstä saa ”palkkaa”, jolla voi tehdä ostoksia Yrityskylän kaupoissa ja kahviloissa.
Oppilailla on käytössään Yrityskylän tablet-laitteet ja päivän ajan omat verkkopankkisovellukset, joista he näkevät paljonko palkkaa tuli, paljonko meni veroihin ja paljonko jää käytettäväksi. Ostoksia tehdään pankkikortilla, joka toimii vain Yrityskylässä.
Yrityskylätoimintaa on jo 14 paikkakunnalla ympäri Suomen. Suvi Ylikylä-Elers kertoo, että Satakunnassa on ollut alusta asti yksimielinen tuki sille, että maakuntaan tarvitaan Yrityskylätoimintaa.
– Tämä on alueellisen yhteistyön tulos ja vahva osoitus siitä, että Satakunnassa on erittäin voimakas tahto panostaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen, hän sanoo.