Porissa on maan suurin tulvariski
Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt 18 tulvariskialuetta, joilla tulvariskien arvioidaan olevan yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä. Alueista 14 sijaitsee jokialueilla ja neljä merenrannikolla. Vesistöalueista kaikkein suurimmiksi tulvariskit arvioitiin edelleen olevan Kokemäenjoen vesistöalueella Porissa sekä Kemijoen vesistöalueella Rovaniemellä. Merivesitulvista suurimmat riskit kohdistuvat pääkaupunkiseudulle, Haminan ja Kotkan sekä Turun ja Kemin rannikkoalueille. Merkittävillä tulvariskialueilla riskit muodostuvat muun muassa tulvavaara-alueiden asutuksesta, vaikeasti evakuoitavista kohteista, välttämättömyyspalveluista sekä ympäristöön ja kulttuuriperintöön kohdistuvista riskeistä. Ministeriö muistuttaa tiedotteessaan, että tulvavahinkoja ja -haittoja esiintyy myös muualla kuin nyt nimetyillä merkittävillä tulvariskialueilla. ELY-keskukset edistävät tulviin varautumista ja vesistötulvariskien hallintaa myös muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. Hulevesitulvariskien arvioinnista, nimeämisestä ja riskienhallinnasta päävastuu on kunnilla. Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa tulvariskien hallintaan.
– Marraskuun lopun tulvat olivat osoitus siitä, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa Suomen tulvariskeihin ja vesioloihin, kertoo neuvotteleva virkamies Tapio Tuukkanen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Sään ääri-ilmiöiden yleistymisen lisäksi tulvariskien hallintaa vaikeuttavat myös tilanteiden epäsäännöllisyys ja nopea kehittyminen. Tulvatilanteita on viime vuosina esiintynyt kaikkina vuodenaikoina, minkä lisäksi nopeasti muuttuvat ja kehittyvät tilanteet vaikeuttavat tulvien ennustamista ja korostavat tulviin varautumisen merkitystä entisestään. Tulvariskien hallinnan suunnittelun ja viranomaisten toiminnan ohella myös kansalaisten ja muiden toimijoiden oma tulviin varautuminen on tärkeää.