Alii­sa Uu­si­ta­lo / STT

Jou­lun py­hi­nä ja uu­den­vuo­den ai­kaan syn­tyy pal­jon jä­tet­tä, joi­ta ei tyy­pil­li­ses­ti syn­ny ar­jes­sa. Useil­le ih­mi­sil­le saat­taa­kin tul­la yl­lä­tyk­se­nä, kuin­ka jou­lun jät­teet tu­li­si la­ji­tel­la oi­ke­aop­pi­ses­ti.

Yk­si klas­si­nen vir­he on kiin­teis­tön­huol­to­kon­ser­ni Las­si­la & Ti­ka­no­jan mu­kaan jou­lun pa­ke­toin­ti­pa­pe­rin lait­ta­mi­nen pa­pe­rin tai kar­ton­gin ke­räyk­seen.

– Lah­ja­pa­pe­ri kuu­luu se­ka­jät­teen jouk­koon, sil­lä se si­säl­tää run­saas­ti pai­no­vä­riä, ker­too kon­ser­nin ym­pä­ris­tö­ma­na­ge­ri Kim­mo Heik­ki­nen tie­dot­tees­sa.

Jou­lu­kon­veh­tien kää­rei­tä ei kui­ten­kaan sai­si heit­tää se­ka­jät­tee­seen. Jos kon­veh­ti­kää­reen voi ru­tis­taa ka­saan pal­lok­si, se si­säl­tää alu­mii­nia ja kuu­luu me­tal­li­jät­teen jouk­koon. Muu­toin kää­re kuu­luu joko muo­vi­pak­kaus­ke­räyk­seen tai pa­pe­ri­se­na kar­ton­gin­ke­räyk­seen.

Lä­hes kaik­ki jou­lu­kor­tit voi lait­taa kar­ton­gin­ke­räyk­seen. Jos kor­tis­sa on kui­ten­kin pal­jon ko­ris­tei­ta, tu­li­si ne lait­taa se­ka­jät­tee­seen, neu­voo Las­si­la & Ti­ka­no­ja.

Jou­lu­ruo­kien, ku­ten jou­lu­kin­kun, pais­tin­ras­vaa ei mis­sään ta­pauk­ses­sa sai­si lait­taa vie­mä­riin. Ras­va ni­mit­täin voi tuk­kia hyy­ty­es­sään put­kis­ton.

Li­säk­si kiin­te­ät bi­o­jät­teet kel­paa­vat ra­vin­nok­si muun mu­as­sa vie­mä­ri­ver­kos­tos­sa liik­ku­vil­le ro­til­le, Hel­sin­gin seu­dun ym­pä­ris­tö­pal­ve­lut HSY va­roit­taa.

Ras­vat voi ke­rä­tä esi­mer­kik­si tyh­jään mar­ga­rii­ni­ra­si­aan tai mai­to­pa­ket­tiin. Hyy­ty­neen ras­van voi myö­hem­min lait­taa sel­lai­se­naan bi­o­jä­te­as­ti­aan. Ras­van voi myös käyt­tää esi­mer­kik­si kas­tik­keen poh­ja­na.

Kui­vu­neen jou­lu­kuu­sen voi kom­pos­toi­da omas­sa kom­pos­to­ris­sa tai vie­dä ha­ke­tuk­seen.

Mo­nis­sa ker­ros- ja ri­vi­ta­lo­yh­ti­öis­sä kuu­set voi vie­dä lop­pi­ai­sen ai­koi­hin kiin­teis­tön jä­te­pis­tee­seen, jos­ta jä­te­huol­to käy ne ke­rää­mäs­sä. Kun­nal­lis­ten jä­teyh­ti­öi­den jä­te­a­se­mat vas­taa­not­ta­vat jou­lu­kuu­sia yleen­sä mak­sut­ta tam­mi­kuun ai­ka­na.

Jou­lu­kuus­ta ei kui­ten­kaan saa lait­taa kiin­teis­tön jä­te­as­ti­oi­hin pil­kot­tu­na­kaan, kos­ka se vie pal­jon ti­laa, pai­naa pal­jon ja han­ka­loit­taa näin ol­len jä­te­as­ti­oi­den tyh­jen­nys­tä, Las­si­la & Ti­ka­no­ja ker­too.

Muo­vi­set te­ko­kuu­set ovat taas usein PVC-muo­via ja kuu­lu­vat rik­kou­tu­nei­na se­ka­jät­teen jouk­koon. Ta­lo­yh­ti­ön jä­te­as­ti­aan iso muo­vi­kuu­si ei kui­ten­kaan kel­paa, vaan se tu­lee toi­mit­taa jä­te­a­se­mal­le.

Uu­den­vuo­den jät­tei­den la­jit­te­lus­sa on muis­tet­ta­va myös ol­la tark­ka­na. Am­mu­tut, täy­sin jääh­ty­neet ilo­tu­lit­teet voi lait­taa se­ka­jät­teen jouk­koon. Van­hen­tu­neet ja rä­jäh­tä­mät­tö­mät ra­ke­tit tu­lee taas pa­laut­taa ra­ket­tien myy­jil­le, ker­ro­taan Las­si­la & Ti­ka­no­jal­ta.

Uu­den­vuo­den ti­nan la­jit­te­lun kans­sa on niin ikään ol­ta­va va­ro­vai­nen. Ny­ky­ään myyn­nis­sä ole­vat ti­nat voi la­ji­tel­la huo­let­ta käy­tön jäl­keen me­tal­li­jät­tee­seen, sil­lä ti­nois­sa ai­em­min käy­tös­sä ol­lut lyi­jy on niis­sä kor­vat­tu vaa­rat­to­mil­la me­tal­leil­la.

Van­hat ti­nat kuu­lu­vat kui­ten­kin hy­vin kor­ke­an lyi­jy­pi­toi­suu­ten­sa vuok­si vaa­ral­li­sen jät­teen ke­räyk­seen.