Ulvilan Konepajan juuret ovat syvällä metallissa
Perheyritys Ulvilan Konepaja täyttää kesällä 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi valmistuu historiikki, josta löytyy monta hyvää tarinaa. Tarinoilla on tarkoitus jatkua myös pitkälle tulevaisuuteen.
Milla Rostedt on viime aikoina saanut tutustua moniin dokumentteihin ja tarinoihin, sillä Ulvilan Konepajan 70-vuotias historia on pääsemässä kansiin. Historiikki tulee painosta virallisen juhlapäivän kanssa samoihin aikoihin alkukesästä.
Ulvilan Konepaja sai alkunsa, kun Millan isoisä Eeli Rostedt jäi vuonna 1952 kesälomalle Friitalan nahkatehtaalta. Hän alkoi työskennellä seppänä. 50-luvulla Suomea sähköistettiin ja Eeli alkoi valmistaa eristinkoukkuja ja sähköpylväiden juuritukia. Yritys sain nimekseen Ulvilan Eristinkoukku Takomo ja sen syntymiseen liittyy mielenkiintoinen tarina. Eeli nimittäin onnistui murtamaan Fiskarsin monopolin.
– Eeli työskenteli sodassa kengitysseppänä. Fiskarsilla tehtiin myös hevosenkehkiä ja sillä varjolla Eeli pääsi tutustumiskierrokselle. Mutta Eeli olikin tutkimassa, miten Fiskarsilla tehtiin kierteistyksiä koukkuihin, Milla Rostedt kertoo.
Teollisuusvakoilukäynnin jälkeen koukut olivat yrityksen päätuote koko 50-luvun. Koukkujen jälkeen alkoi telaketjujen valmistus. 1960-luvulla Suomen metsiä ojitettiin paljon ja telaketjuja tarvittiin traktoreihin ja metsäkoneisiin.
– 70-luvulla siirryttiin alihankintapuolelle ja siellä toimimme edelleen. Silloin vaihtui myös yrityksen nimi Ulvilan Konepajaksi.
Ulvilan Konepajasta kasvoi varsinainen perheyritys vasta, kun Millan isä Esko Rostedt siirtyi yrityksen johtoon vuonna 1986. Samalla yritystä tulivat pyörittämään myös Eskon veljet Toivo ja Tauno. Kolmas sukupolvi lähti vastaamaan yrityksestä, kun Milla muutti takaisin Ulvilaan vuonna 2016 ja hän alkoi pyörittämään Ulvilan Konepajaa yhdessä sisarensa Lillin kanssa. Millasta tuli toimitusjohtaja keväällä vuonna 2017.
– Minulla oli jo pienenä haave, että joskus tulisin töihin tänne. Mutta ei se ollut itsestäänselvyys kuitenkaan. Vuonna 2004 olin ensimmäistä kertaa töissä Konepajassa, kun suoritin ammattikorkeakoulun harjoittelua. Siitä kuitenkin kului aikaa ennen kuin varsinaisesti päätin palata Ulvilaan. Kun esikoinen oli aloittamassa koulua, oli oikea hetki muuttaa takaisin.
Ulvilan Konepaja on ollut isossa roolissa Millan elämässä jo lapsuudessa. Hän halusi usein lähteä isän mukaan, kun isä lähti iltakierrokselle.
– Vanha konepaja Nummelassa oli jännä ja jopa vähän jännittävä paikka. Työntekijät olivat nimenneet sen peikkoluolaksi. Konepajan ikkunat olivat ylhäällä ja sieltä valo heijasti alas erikoisia varjoja.
Yksi suuri käännekohta Ulvilan Konepajan historiassa tapahtui vuonna 2006, kun yritys osti uudet toimitilat Sammontieltä.
– Konepajan toiminnassa oli tapahtunut kasvupyräys ja toimimme kahdessa erillisessä hallissa. Oli hienoa päästä saman katon alle. Samalla hankimme uusia koneita ja saimme uutta työvoimaa, Milla Rostedt sanoo.
Alihankinta metallialalla on Milla Rostedtin mukaan vuoristorataa. Kilpailu on kovaa Suomen sisällä ja yritykset joutuvat kilpailemaan myös halpamaita vastaan.
– Tällä alalla mennään välillä lujaa ylös ja sieltä tullaan lujaa myös alas.
Vaikka maailmantilanne on hankala, Milla Rostedtilla riittää uskoa tulevaan. Hän ajattelee, että kun seuraavat kymmenen vuotta ovat takana, Ulvilan Konepaja on edelleen alihankintakonepaja.
– Uskon, että suomalaiselle käsityölle on edelleen paikkansa. Korona ja sota ovat osoittaneet, että valmistusta pitää olla myös lähellä. Paikallista osaamista tarvitaan. Satakunta on teollisuusmaakunta ja Suomi vientivetoinen maa. Ulvilan Konepaja on vahva ja ketterä alihankkija asiakkaille.
Työntekijät viihtyvät Ulvilan Konepajassa
Metallin parissa työskentelevät nauttivat siitä, että työssä saa nähdä omien käsien jäljen. Uusia ammattilaisia haetaan työntekijöiden joukkoon parhaillaan.
Marjo Hiltunen on melko tuore koneistaja. Hän työskenteli aikaisemmin eri alalla, mutta elämänmuutosten myötä hän päätti lähteä kouluun. Marjo suoritti Sataedussa kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon. Valmistumisen jälkeen hän pääsi Ulvilan Konepajaan töihin. Koronapandemian aikana Marjo suoritti ammattitutkinnon ja palasi sen jälkeen konepajalle.
– Ala on vienyt minut mukanaan. Ohjelmointi haastaa paljon, koska toista täysin samanlaista ratkaisua ei yleensä ole. Ennen haluttua lopputulosta on monia työvaiheita.
Mika Aitakangas on valmistunut alalle vuonna 1997 ja Ulvilan Konepajallakin hän on ehtinyt työskennellä vuosia särmääjänä. Mikan mielestä parasta työssä on se, että saa tehdä töitä käsillään.
– Omassa työssäni pystyn päättämään itse siitä, miten työni teen. Hienointa on nähdä valmis tuote. Kun se lähtee omista käsistä asiakkaille sen näköisenä, että saa olla tyytyväinen. Se on tärkeää.
Ulvilan Konepajassa työskentelee 45 työntekijää ja uusia tekijöitä kaivataan joukkoon mukaan. Tällä hetkellä Konepajaan haetaan muun muassa levyseppähitsaajaa, CNC-aarporaajaa ja asentajaa. Marjon ja Mikan mielestä ala sopii kenelle tahansa.
– Enemmän merkitsee se, että on kiinnostunut alasta ja motivoitunut oppimaan uutta. Koulusta saa pohjatiedon, mutta tällä alalla oppii tekemällä, Mika pohtii.
Ulvilan Konepajaan tulee uusia tekijöitä oppilaitosyhteistyön kautta. Mukana on paljon myös alan vaihtajia.
– Opettajat kertovat hyvistä tekijöistä kyllä, mutta lisää osaajia tarvittaisiin. Olisi hienoa, että nuoret innostuisivat hakeutumaan alalle. Otamme mielellämme nuoria tänne tutustumaan, Milla Rostedt sanoo.
Tutustuminen on hyvä keino muuttaa käsityksiä alasta. Muutama vuosikymmen sitten konepajat olivat usein mustia.
– Työ ei ole fyysisesti enää niin raskasta kuin ennen. Ergonomia huomioidaan ja koneet pyörittelevät kappaleita. Työ ei myöskään ole enää likaista. Käsiteltävät kappaleet ovat puhtaita ja suojavarusteetkin ovat kehittyneet, Mika Aitakangas kertoo.
Osa Ulvilan Konepajan työtehtävistä ovat sellaisia, joita ei koulussa pääse suoraan harjoittelemaan. Milla Rostedt sanoo, että sen ei kuitenkaan tarvitse olla este hakemiselle, jos vain koneistajan tausta löytyy.
– Olemme valmiit kouluttamaan esimerkiksi CNC-aarporan käyttöön, jos se ei ole entuudestaan tuttu. Esimiehet ja työkaverit ovat valmiita tukemaan ja auttamaan, yksin ei tarvitse jäädä.
Marjo Hiltunen on myös sitä mieltä, että yksi parhaista asioista Ulvilan Konepajassa on hyvä työilmapiiri.
– Ihan jokaiselta työkaverilta voi pyytää apua ja he ovat aina valmiita auttamaan.
Työntekijöistä pidetään myös hyvää huolta. Henkilöstöetuihin on yrityksessä panostettu.
– Tarjoamme työntekijöille laadukkaan työterveyshuollon ja työntekijöillä on myös hoitokuluvakuutus. Jokaisella on mahdollisuus saada nopeasti hoitoa. Lisäksi työntekijöille tarjotaan liikuntaetua ja hierontaetua sekä järjestämme yhteisiä tapahtumia. Henkilöstön hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta, sillä hyvät työntekijät ovat arvokkaita. Kilpailu tekijöistä on kovaa, Milla Rostedt sanoo.
Töihin metallialalle?
Ulvilan Konepajassa on töitä
tarjolla seuraaville metallialan
ammattilaisille:
Levyseppähitsaaja
Asentaja
CNC-Aarporaaja
CNC-koneistaja
Lisätietoa avoimista työpaikoista ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta:
ulvilankonepaja.fi/rekrytointi