Maa­rit Ant­ti­la

Sa­ta­kun­nan Yrit­tä­jien so­te­työ­ryh­mä hioi tu­le­vai­suu­den ta­voit­tei­taan maa­lis­kuun ko­kouk­ses­saan.

– Ai­ka pit­käl­ti työ­ryh­män työ on vii­mei­set pari vuot­ta men­nyt so­teu­u­dis­tuk­sen jäl­ki­mai­nin­geis­sa, ku­vaa ryh­män jä­sen Saa­ra Lindb­lad.

So­te­työ­ryh­män jä­se­niä ovat so­si­aa­li-ja ter­vey­sa­lal­la toi­mi­vat yrit­tä­jät eri puo­lil­ta maa­kun­taa. Täl­lä het­kel­lä mu­ka­na on 17 jä­sen­tä. Sote-alan yrit­tä­jiä ar­vi­oi­daan ole­van Sa­ta­kun­nas­sa usei­ta sa­to­ja.

– Työ­ryh­män teh­tä­vä on edis­tää sote-alan yrit­tä­jyy­den toi­min­ta­e­del­ly­tyk­siä Sa­ta­kun­nas­sa, ryh­män pu­heen­joh­ta­ja Eli­na Jun­ni­la ki­teyt­tää.

Sään­nöl­li­ses­ti ko­koon­tu­va so­te­työ­ryh­mä on pu­heen­joh­ta­jan mu­kaan edun­val­vo­ja, joka ha­lu­aa vah­vis­taa yrit­tä­jien ään­tä ja vai­kut­taa sitä kaut­ta pää­tök­sen­te­koon. Pa­ras tapa vai­kut­taa on saa­da alan yrit­tä­jyyt­tä ym­mär­tä­viä yrit­tä­jä­eh­dok­kai­ta val­tuus­toi­hin.

Toi­mi­vat so­te­pal­ve­lut ovat kes­kei­nen osa koko yrit­tä­jä­jär­jes­tön alu­e­vaa­li­oh­jel­maa. Se ajaa muun mu­as­sa hy­vin­voin­ti­a­lu­een ja yrit­tä­jien yh­teis­työ­foo­ru­mia, mo­ni­tuot­ta­ja­mal­lia, eh­käi­se­viä pal­ve­lui­ta ja pal­ve­lu­se­te­lei­den käyt­töön ot­ta­mis­ta.

So­te­työ­yh­mä käy pu­heen­joh­ta­ja Eli­na Jun­ni­lan mu­kaan sään­nöl­lis­tä vuo­ro­pu­he­lua hy­vin­voin­ti­a­lu­een kans­sa. Vuo­ro­pu­he­lu on haas­ta­vaa, sil­lä oi­kei­ta kes­kus­te­lu­kump­pa­nei­ta ei ai­na löy­dy.

– Ta­vat ja sään­nöl­li­syys riip­pu­vat toi­mi­a­las­ta. Han­kin­ta­toi­men kans­sa ta­paam­me ta­sai­ses­ti ja yh­tey­den­pi­to toi­mii lois­ta­vas­ti.

Ide­aa­li­ti­lan­ne on Jun­ni­lan mu­kaan juu­ri jat­ku­va vuo­ro­vai­ku­tus ja yri­tys­ken­tän mu­kaan ot­ta­mi­nen jo han­kin­to­jen suun­nit­te­lu­vai­hees­sa.

Pa­ran­net­ta­vaa sil­ti riit­tää. Jun­ni­la sa­noo, et­tä muu­tok­sis­ta ei ai­na pu­hu­ta avoi­mes­ti ei­kä tie­do­te­ta ajois­sa, jot­ta yri­tyk­set eh­ti­si­vät so­peut­taa toi­min­taan­sa.

– Osa kil­pai­lu­tuk­ses­ta on myös hin­noi­tel­tu niin al­hai­sin hin­noin, et­tei nii­tä voi to­teut­taa työ­eh­to­so­pi­muk­sen mu­kai­sil­la pal­koil­la, hän sa­noo.

Jun­ni­la mai­nit­see esi­merk­ki­nä vuo­si sit­ten teh­dyn hen­ki­lö­koh­tai­sen avun kil­pai­lu­tuk­sen hin­noit­te­lun, jota hän ku­vaa epä­on­nis­tu­neek­si.

– Sen seu­rauk­se­na moni yri­tys jät­täy­tyi pois han­kin­nas­ta.

Epä­koh­ta­na Jun­ni­la nä­kee sen, et­tä iso osuus ko­tiin an­net­ta­vien pal­ve­lui­den os­to­pal­ve­luis­ta on siir­ret­ty hy­vin­voin­ti­a­lu­een omak­si työk­si.

– Se on teh­ty il­man konk­reet­tis­ta kus­tan­nus­ver­tai­lua ja kes­kus­te­lua yri­tys­ten kans­sa.

Myös pal­ve­lu­se­te­lien käyt­tö muun mu­as­sa ko­tiin an­net­ta­vis­sa pal­ve­luis­sa on hä­nen mu­kaan­sa lo­pe­tet­tu.

Hy­vä­nä asi­a­na Jun­ni­la pi­tää sitä, et­tä han­kin­ta­puo­lel­le on suo­ra kes­kus­te­lu­yh­teys ja työ­ryh­mä ko­kee tul­leen­sa kuul­luk­si. Han­kin­ta­puo­len hy­vät käy­tän­nöt ei­vät kui­ten­kaan ai­na to­teu­du toi­mi­a­loil­la.