Ulla Leinon murreblogi: Tällai mennää
Knafti kuukausi jouluu… marraskuu 19. 2023
Aika liki se ny jo o, se joulu. Nii,i, ja joulu avajaisii o kuulemma jo fiirattu yhres jos toiseski putikis ja marketeiski. Kyl se vaa sillai o, et se joka vuasi tullee ain ina yllättäi. Se syksy kulluu siin nii monemmoisis askareis ja funteeraa ittekses, et kyl stää sit kerkee, muttei niit omatekosii vanttuit ja tillukkait iha tost vaa tulekka yhtäkkii. Pruukataa sannoo ettei yhtäkkii tul ko halvaus, mut tyä vaatii ajjaa. Just sillai se onki! Mää ole ny jo kevvääl kyllästyny kuttoo tillukkait sillai ns. höörninkis ja oikeestas se johtuu nii siit, ko viime vuan joulu jälkee joku oikee annatti meil sukkai rustaajil yleisöosastos ”ettei kukkaa ennää halluu tillukkait saar lahjaks.” Määki jaoi lämpymii niit omakutomiini jokasee nuarte huusholli joulun ja usko et tarpeesee taisi tul, ko ny stää sähkölaskuuki kai suuripiirtei jokakikine förstää piänentää.
Täs ko talviki mee yllätti o ollukki iha kiva ehtoisi kaikes rauhas telkkuu vahrates tehr käsitöit, konnei ol pihallakka hommii, mitäny lumityät jos ja kun... Tämä vuareaika o otollist kaike sorttisil myyjäisil ja markkinoilki ja tääl rannallakki reerataa semmoset ens pyhän Rantakartanos. Määki lupasi sin men villapaitaini kans ja kyl joulusii tähtiiki o tullu sompuloituu samallaiko jouluaskei nätättyy piäniks muistamisiks. Semmoset tilfällit o silti afääreitte tekemise lisäks tuttui treffaamissee ja joulumiäle nostatuksee meinattui. Saas nähr sit kui käy tämmösen loppuu tinkittyn aikan, onk ymmärtäjjii erillaisil käretairoil ja joko tehrää joulusii ostoksii?
Sit täs iha semmosee jokapäiväsee käytännöasjaa, joka torennäkösesti yhrel jos toisellekki o vallanki tuttuu, ko vetoketjuu. Paljo käytetty nyte monemmoisis tamineis. Kui kätevä se onka, jos se hyvi toimii, mut annas ol jos se kumminki pränkkää, ni sit o tupekrapinat harva se kertta ko päälles tälläät. Lenkil verät vetoketju sujuvasti ylös ko tuntuu ploosaava liikaa, mut samatiä saakki vettää jo takas ko käännyt myätätuulee ja meinaa tul hiki. Kätevää ko ketju toimii tälläi, mut mul o vanha tikkipalttoo, joka temppuilee harva se kertta ja meinaa viär hyväkki hermot. Itte ketjus ei vikkaa, mut ne se piilottavat kaitaleet o väärä levuset ja ain ketju välis. Paha vahettaa, mut ain harmittaa ko takan o suuri ossaava firma, niät olis vaa ollu oikei koht alkuus antaa palautet. Ommaa tyhmyyt sanosi ittelleni ja sanonki!
Presitenttipeliki o sit saatu jo melkosee faarttii ja harva se päivä joku niist o jo kerriinny plaskaa ittes yhre jos toisenki asja kans aviiseist lujettun tämä. Ei ol helppoo tälläkä kerttaa, ko melkosii saappaisii joutuu uus presitentti astuu täs mailma tilantees. Kyl silti kansaltakki vaaritaa melkost malttii ja funteeraamist enneko viivas vettää. No ens vuatee se mennee, niät ny vaa pysytää tervein ja hyvä miälel…
Ulla Leino
Porilainen murremaakari ja kotiseutuneuvos