Ulla Leinon murreblogi: Tällai mennää
Ajat muuttuu… maaliskuu 16. 2025
Ajat muuttuu ja kello käy, ettiippäi mennää. Muuttumissee tarttis vaa sopeutuu, mut ainaki meil vanhemmil ihmisil pakkaa helposti ollee semmost vastarintaa uusil asjoil. Täs ny funteerasi tämä viikkost sepustustani etukättee, ko tuntu silt et meikäläise viikko olis ollu vail mittää jutu aihet. Tuli miälee, et tairanki kriivat jottai täs kevvääl hankkimastani rannekellost. Se o tätä päivää, muttei lainka ostettu siks, vaa ko vanha sano ittes irti, enkä tykkää kännykkä hyppysis ihmiste ilmoil kulkee. Mää kerkee hoitaa asjani iha kottoo käsi, niät siit kello kattomine ei ollu lainkaa mul miälee. Tää taas kerra paljastaa, et mää ole hiukka omallaine enkä nii hiukkaka. Miätei et tarttis ostaa semmone kello, joka ei ol liika vaikee, mut joka taas oppimal opettaa uusii taitoi tulevaa elämä ehtoosee, joka seki tuntuu oleva aikamoist uutee tutustumist.
No juu suasituksest ja kokemuksestki jo nuarempi flikoistani anto oorteleit kello ostoo. Ostinki sit suamalaise muka kyl helposti opittava ”urheilukello”. Iha itte oti se käyttöö fölis tulleitte nevvoje mukkaa. Telefoonist avattii enstiks sovellus ja sit nii kännykkä, ko se uus kelloki seurusteli keskenäs ja mää senku ruksasi halluumiini perusasjoit siin ylös. Stää kaikkee kuulemma sanotaa fiinisti synkronoimisesks. Mul nua tommoset sanat ninko ny sivistyssanakki o ain ollu kauhistus ja siks e niit ain eres ymmärräkkä ilma kirjaa. No kello toimi jatkos sit just sillaiko toivoinki ja larataa joka n. kolmas aamu. Ihmetteli kyl, ko alkuu tartti ol kello käres yät päivää, mut se klaaras mu normaalii olotillaani ja ny se sit tuntee ja tiätää must jottai? Se tiätää olenko nukkunu millai ja enemmänki, mut stää se ei sunka tiär, et luje ain ehtoisi sähköst kirjaa ja räknää senki ajjaa jo muka nukkumissee. Kello mittaa aktiivisuut ja komentaa liipanteesee, jos liia kavvaks aikaa jää kuhnuilee ja kiittääki sit kyl prosenttei noustes. Se näyttää pulssi, mittaa matkaa ja räknää askeleekki. Siit näät säätiarotuksenki samal ko kattot kelloo. Kaikki tää ja mont muut asjaa voi valla helposti oppii, eikä kello pir mittää äänt, vaa kaikki o pränttin tai kuvin kellotaulul. Kaike lisäks seki, ette joutunu maksaa siit maltait, niät voi joskus vaik vahettaa vaikeempaaki. Just ny näyttää lukeva kehotus, et mu tarttis parantaa kestävyyt. Millailai olis hyvä kans tiätää. Tämmöst se sit o, ko förstää pittää ittees eres jollailai ajjaa tasal. Ole iha tytyväine, vaik lissääki tarttis viä oppii.
Viimeks nautiskeli kevväisil keleil, sit tuli lunt jo saman ehtoon ja tosi kalseesti o ploosannukki. Tännääki o lunt hiukka tullu, ei pyrryy sentää, mut lämpeempää luvattu. Hyvä nii, ko lintui muutto o alkanu. Alkaval viikkoo fiirataa Minna Canttii ja torstain o jo kevätpäivätasaus. Piretää kuntoo yl et sit jaksetaa taas se vaalivouhotus…
Ulla Leino
Porilainen murremaakari ja kotiseutuneuvos