Pori on pe­rin­tei­käs te­ol­li­suus­kau­pun­ki, jol­la on ai­ko­jen saa­tos­sa ol­lut mer­kit­tä­vä­kin ase­ma Suo­men suu­rim­pien kau­pun­kien jou­kos­sa, jopa niin, et­tä tääl­tä on läh­det­ty lii­ke­toi­miin ja ke­hit­tä­mään Hel­sin­kiä tu­le­vak­si pää­kau­pun­gik­si. Ajat muut­tu­vat, vie­lä 1970-lu­vul­la asuk­kaat ja var­sin­kin työ­vä­en­luok­ka sai­vat ää­nen­sä kuu­lu­viin kun­nan asi­ois­sa. Oli suu­ria te­ol­li­sia työ­paik­ko­ja, jois­ta nou­si val­tuus­toon edus­ta­jia, jot­ka pi­ti­vät huol­ta ve­ron­mak­sa­jien eduis­ta, kun vir­ka­ko­neis­to teki pää­tök­si­ään.

Nyt on toi­sin. Kun­nan suu­rin työ­nan­ta­ja lie­nee Po­rin kau­pun­ki, jos­sa toi­mii ak­tii­vi­nen ay-lii­ke, ku­ten mui­noin isois­sa teh­tais­sa. Kun­ta­vaa­leis­sa eh­do­kas­lis­tat täyt­ty­vät hen­ki­löis­tä, joi­den toi­meen­tu­lo on yh­tei­sö­jen kä­sis­sä ja vaa­lien jäl­keen saat­taa tul­la ti­lan­ne, jos­sa asi­ois­ta päät­tä­vät hen­ki­löt ovat­kin työ­to­ve­rei­ta ta­val­la tai toi­sel­la ja sii­tä tu­lee di­lem­ma. Val­tuu­te­tut, joi­den teh­tä­vä­nä on val­voa, et­tä vir­ka­ko­neis­to te­kee ve­ron­mak­sa­jien edun mu­kai­sia pää­tök­siä, saat­ta­vat­kin unoh­taa vel­voit­teen­sa ja hy­vin joh­da­tel­tui­na poi­ke­ta val­ta­vir­ran mie­li­pi­teis­tä kä­si­tel­tä­vien asi­oi­den koh­dal­la.

Tä­män ta­pai­ses­ta asi­as­ta lie­nee tuos­sa Po­rin Ener­gi­an­kin myyn­nin tar­peel­li­suu­des­ta ky­sy­mys. Val­ta­o­sa, us­koi­sin, po­ri­lai­sis­ta ei hy­väk­sy Pori Ener­gi­an myyn­tiä, ei edes kes­kus­te­lua myyn­nis­tä, kun niin mo­net esi­mer­kit ovat osoit­ta­neet kuin­ka sii­nä saat­taa käy­dä ku­lut­ta­jal­le. Sen toki ym­mär­rän, et­tä kau­pun­gin joh­to sai­si ti­lit ta­sa­pai­noon, mut­ta pit­käk­si­kö ai­kaa? Ei omai­suu­den myyn­ti rat­kai­se on­gel­maa. Ku­lu­ja pi­tää vä­hen­tää, jot­ta py­sy­tään jär­ke­vien ra­jo­jen si­säl­lä.

Kau­pun­gin hal­lin­nos­sa on mo­nia ra­sit­tei­ta, jois­ta voi­si luo­pua. On YH-asun­not, Po­rin lin­jat ja lie­nee mui­ta­kin, jois­sa on mo­nen­mois­ta suo­ja­työ­paik­kaa to­ve­reil­le ja ka­ve­reil­le. Ei­kä sen kau­pun­gin oman vir­ka­ko­neis­ton­kaan tar­vit­se niin vank­ka ol­la, et­tei­kö teh­tä­viä yh­dis­te­le­mäl­lä sii­tä­kin ke­ven­nys­tä me­no­puo­leen sai­si.

Pasi Jär­vi­nen