Kun Ju­ma­la lä­het­ti oman poi­kan­sa tä­hän maa­il­maan, Hä­nen yk­si pe­rim­mäi­siä tar­koi­tuk­si­aan oli se, et­tä ih­mi­nen voi­si elää uu­des­taan hä­nen yh­tey­des­sään. Ju­ma­lan ja ih­mi­sen vä­li­ses­tä yh­tey­des­tä meil­le ker­ro­taan luo­mis­ker­to­muk­ses­sa, jos­sa Ju­ma­la loi en­sim­mäi­sen ih­mi­sen Ada­min, pu­hal­si hä­neen elä­män hen­gen ja niin ih­mi­ses­tä tuli elä­vä sie­lu. Tä­män li­säk­si hän aset­ti ih­mi­sen Ede­nin pa­ra­tii­siin vil­je­le­mään ja var­je­le­maan kaik­kea, mitä Hän oli luo­nut, sekä elä­mään ja ko­ke­maan yh­teyt­tä luo­jan­sa kans­sa. Va­li­tet­ta­vas­ti ih­mi­nen lan­ke­si syn­tiin ja rik­koi Ju­ma­lan tah­don, ja tä­män seu­rauk­se­na kat­ke­si ih­mi­sen ja Ju­ma­lan vä­li­nen yh­teys. Elä­mä kyl­lä jat­kui, mut­ta jo­kin oli muut­tu­nut py­sy­väs­ti. Yh­teys Ju­ma­lan ja ih­mi­sen vä­lil­lä oli kat­ken­nut ja Ju­ma­la jou­tui kar­kot­ta­maan ih­mi­sen pois yh­tey­des­tään ja syn­ti al­koi oh­ja­ta ja hal­li­ta ih­mi­sen elä­mää.

Täs­sä ti­lan­tees­sa Ju­ma­lan oli­si ihan hy­vin voi­nut aja­tel­la: "Ol­koon, mi­nä­hän sa­noin, et­tä vää­ril­lä te­oil­la on seu­rauk­se­na. Kär­si ja näe vai­vaa oman elä­mä­si eteen – sitä saa, mitä ti­laa. Mi­nun puo­lel­ta­ni asia on lop­puun kä­si­tel­ty." Jos kaik­ki oli­si päät­ty­nyt tä­hän, ei ih­mis­kun­nal­la oli­si tu­le­vai­suut­ta ja toi­voa. On­nek­si Ju­ma­lan rak­kaus on niin kä­sit­tä­mä­tön, ih­meel­li­nen ja suu­ri mei­tä koh­taan, et­tä hän lä­het­ti oman poi­kan­sa kor­jaa­maan rik­kou­tu­neen yh­tey­den.

Ajat­te­le, et­tä se osa­puo­li, joka oli syy­tön yh­tey­den rik­kou­tu­mi­seen, te­kee aloit­teen ja an­taa poi­kan­sa si­jais­kär­si­jäk­si ja uh­rik­si kor­jaa­maan rik­kou­tu­neen yh­tey­den. Täs­tä syys­tä Jee­sus it­se sa­noo, Joh. 10:9-10: ”Minä olen ovi, jos joku mi­nun kaut­ta­ni me­nee si­säl­le, niin hän pe­las­tuu, ja hän on käy­vä si­säl­le ja käy­vä ulos ja löy­tä­vä lai­tu­men. Va­ras ei tule muu­ta kuin va­ras­ta­maan ja tap­pa­maan ja tu­ho­a­maan. Minä olen tul­lut, et­tä heil­lä oli­si elä­mä ja oli­si yl­tä­kyl­läi­syys.”

Tämä Jee­suk­sen lu­paus on edel­leen voi­mas­sa ja se kuu­luu meil­le kai­kil­le. Ota se vas­taan Ju­ma­lan lah­ja­na, niin yh­tey­te­si Ju­ma­laan kor­jaan­tuu ja saat ko­kea to­dek­si sen, et­tä Jee­suk­ses­sa ih­mi­nen löy­tää elä­män ja yl­tä­kyl­läi­syy­den.

Tuo­mo Aho­nen

Avain­seu­ra­kun­nan pas­to­ri

Tuomo Ahonen

Tuomo Ahonen