Uu­den vuo­den kyn­nyk­sel­lä moni toi­voo muu­tos­ta elä­mään­sä. Kai­va­taan jo­tain pa­rem­paa. Joku te­kee uu­den­vuo­den­lu­pauk­sen ha­lu­ten elää vä­hän pa­rem­min. Usein omat muu­to­sy­ri­tyk­set kui­ten­kin epä­on­nis­tu­vat. Olem­me huo­no­ja muut­ta­maan it­se­äm­me. Var­sin­kin, jos ym­mär­räm­me, et­tä pelk­kä pin­ta­re­mont­ti ei rii­tä.

Ju­ma­la tar­jo­aa mah­dol­li­suut­ta muu­tok­seen. Jee­suk­ses­sa on avat­tu ovi uu­teen elä­mään. Jee­sus, Ju­ma­lan Poi­ka, ava­si ris­tin kuo­le­mal­laan oven Ju­ma­lan yh­tey­teen. Kun otat Jee­suk­sen ”sy­dä­mee­si”, koet si­säi­sen muu­tok­sen. Koet uu­des­ti­syn­ty­mi­sen, jon­ka Pyhä Hen­ki vai­kut­taa. Muu­tos­voi­ma tu­lee Ju­ma­lal­ta. Syn­nyt Ju­ma­lan lap­sek­si.

”Omin voi­min nous­ta koi­tin, tie­ni kun mä tu­hoon vie­vän näin. Jon­kun hi­mon jos­kus voi­tin, mut­ta syn­nin or­jak­si sil­ti jäin”, ku­vaa­vat lau­lun sa­nat ih­mi­sen toi­vo­ton­ta ti­lan­net­ta. Tie­dät­kö sinä, min­ne tie­si vie? Jee­sus on tie, to­tuus ja elä­mä. Jee­sus tie vie tai­vaa­seen. Voi­si­ko vuo­si 2025 ol­la vuo­si, jol­loin sinä läh­det tai­vas­tiel­le?

Ju­ma­la tar­jo­aa muu­tos­ta, mah­dol­li­suut­ta aloit­taa alus­ta. Rik­ko­muk­set an­ne­taan an­teek­si, syn­nit pyy­hi­tään pois, puh­das leh­ti avau­tuu, kun hy­väk­sym­me Ju­ma­lan tar­jouk­sen elä­mäs­tä Jee­suk­sen kans­sa. Suo­sit­te­len tu­tus­tu­maan tar­kem­min tä­hän tar­jouk­seen Uu­den Tes­ta­men­tin si­vuil­ta ja käy­mäl­lä seu­ra­kun­tien ti­lai­suuk­sis­sa kuu­le­mas­sa Ju­ma­lan Sa­naa.

Ju­ma­la sa­noo: ”Äl­kää men­nei­tä muis­tel­ko, äl­kää en­ti­sis­tä vä­lit­tä­kö, kat­so minä luon uut­ta”. Uu­dek­si minä teen kaik­ki. Ju­ma­la luo uu­den tai­vaan ja uu­den maan. Näin va­kuut­taa Raa­mat­tu, Ju­ma­lan Sana. Pa­rem­paa on siis edes­sä­päin.

Em­me tie­dä, mitä uu­si vuo­si tuo tul­les­saan. Ju­ma­lan lap­se­na voim­me kui­ten­kin luot­taa sii­hen, et­tä Jee­sus, Hyvä Pai­men, on joka päi­vä kans­sam­me nos­ta­en ja aut­ta­en. Koko maa­il­ma on Ju­ma­lan kä­des­sä. Hän tun­tee tu­le­vai­suu­den. Hä­nel­lä on vii­mei­nen sana.

Ee­ro Hok­ka­nen

Nak­ki­lan Hel­lun­tai­seu­ra­kun­ta

Eero Hokkanen