Leipä se on, joka tiellä pitää – alaa vaivaa kuitenkin työvoimapula
Lähes 40-vuotiaan Pirjon Pakarin leivät leivotaan edelleen perinteitä kunnioittaen käsin. Leivän menekki on tasaista maailman kriiseistä huolimatta.
Leipä on aina ollut keskeinen osa suomalaista ruokakulttuuria. Leivän suuresta merkityksestä kertoo jo se, että toisinaan leipä-sanaa on käytetty synonyyminä kaikelle ruoalle.
Pirjon Pakarin tarina alkoi 1985 Pirjo ja Hannu Malmivaaran pikkuleipomosta Honkajoelta. Alusta alkaen Malmivaarojen sydämen asiana on ollut tarjota asiakkaille joka päivä laadukasta, suomalaisesta viljasta käsin leivottua ja uunituoretta leipää.
– Leipämme suosion kasvaessa laajensimme Honkajoen leipomoa useaan otteeseen. 2000-luvun alusta lähtien laajensimme toimintaamme Etelä-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. Pirjon Pakarin leipomoita on nykyään seitsemällä paikkakunnalla; Honkajoen lisäksi Seinäjoella, Kauhajoella, Ylöjärvellä, Nurmijärvellä, Ylivieskassa ja Raisiossa. Johtoajatuksenamme on viedä satakuntalaista leipäperinnettä kaikkialle Suomeen, Pirjon Pakarin toimitusjohtaja Hannu Malmivaara kertoo.
Pirjon Pakarilla on oma jakeluverkosto, jonka ansiosta myytävä leipä on kaikkialla aina samana aamuna leivottua. Lähileipomoiden jakeluverkosto on palkittu Innosuomi-palkinnollakin.
– Leipominen aloitetaan puoliltaöin ja samana päivänä automme vievät leivät lähialueen kauppoihin. Leipämme eivät seiso terminaaleissa kuivumassa ja odottamassa kuljetusta. Tärkeintä meille on tuoreus ja lisäaineettomuus.
Totta kai maailman kriisit ja koronapandemia ovat vaikuttaneet myös leipomoalaan.
– Ukrainan sota merkitsee monelle yrittäjälle kustannusten nousua ja markkinoiden laskua. Kuluttajilla on entistä vähemmän rahaa käytössään, joten myynnit pienenevät ja tuotteiden valmistuskulut vastaavasti nousevat, vaikka palkkakustannusten nousu onkin pysynyt maltillisena. Kyllä se pistää leipomoalankin tiukoille.
– Toisaalta leivän menekki Suomessa on onneksi tasainen, eivätkä myynnit laske niin lujaa kuin monilla muilla aloilla. Suomalaiset arvostavat edelleen lähellä tehtyä ja kotimaista leipää. Meillä on hyvä leipäkulttuuri ja monipuolista alan osaamista.
"Johtoajatuksenamme on viedä satakuntalaista leipäperinnettä kaikkialle Suomeen", Pirjon Pakarin toimitusjohtaja Hannu Malmivaara kertoo. Kuva: Pirjon Pakari
Leipomoalaa todella vaivaava ongelma on työntekijäpula.
– Käsin leipominen on kovaa työtä. Yöllä on herättävä vaivaamaan taikinaa. Tämä vaatii hyvää fysiikkaa.
– Ammattitaitoisia leipureita on vaikea löytää ja sijaisia sekä kesälomatuurareita ei tahdo saada mistään. Tämä tietää sitä, että pienemmällä porukalla on pystyttävä tekemään ja se vaatii paljon niiltä, jotka ovat töissä.
– Esimerkiksi Honkajoen leipomossamme on koko ajan kahden leipurin vaje. Hyvät leipurit saavat sieltä heti töitä.
Pirjon Pakarilla on tällä hetkellä noin 200 työntekijää ja sen leipiä saa lähes kaikista K- ja S-ryhmien marketeista sekä lisäksi ravintoloista. 90 prosenttia leivistä myydään päivittäistavarakaupoissa.
– Kakot pitävät pintansa erityisesti Satakunnassa ja länsirannikolla. Joka vuosi kehitämme myös uutuuksia. Tämän hetkisistä tuotteistamme erityisen suosittuja ovat kauraleivät. Kaura on terveellinen ja edullinen kotimainen vilja.
Pirjon Pakari uskoo leivän tulevaisuuteen ja kehittää toimintaansa sitä silmällä pitäen.
– Tänä vuonna valmistui gluteenittomien leivonnaisten valmistustilojen laajennus Nurmijärvelle. Sinne saatiin 1 000 neliötä lisää tilaa.
– Panostamme siis myös gluteenittomiin tuotteisiin ja olemme saaneet siitä tunnustuksiakin, kuten Vuoden gluteeniton tuote 2014 sekä Vuoden gluteeniton yritys 2007.
Pirjon Pakari oli näyttävästi esillä Kauhajoen ruokamessuilla 1.–3. syyskuuta.
– Esittelimme ja maistatimme uutuustuotteita. Messut ovat hyvä keino saada suoraa asiakaspalautetta ja luoda kontakteja. Olemme myös Kankaanpään kaupungin mannekiiniyrityksenä mukana valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Porissa 6.–7. lokakuuta, Hannu Malmivaara paljastaa.
Maarit Kautto