Kat­ri Mä­en­pää

Lyt­ty­län Lii­ken­ne Oy on kul­jet­ta­nut sa­ta­kun­ta­lai­sia ih­mi­siä pai­kas­ta toi­seen jo yli 60 vuot­ta. Miik­ka Sjöb­lom on jat­ka­nut pe­rin­teik­kääs­sä per­hey­ri­tyk­ses­sä isän­sä ja isoi­sän­sä ja­lan­jäl­jis­sä.

– Isoi­sä­ni pe­rus­ti yri­tyk­sen vuon­na 1962. Edel­leen yri­tys on per­heen omis­tuk­ses­sa. Minä toi­min yrit­tä­jä­nä suu­rim­mal­la osuu­del­la ja mo­lem­mat sis­ko­ni omis­ta­vat yri­tyk­ses­tä osan­sa ja ovat mu­ka­na toi­min­nas­sa, vuo­des­ta 2006 yrit­tä­jä­nä toi­mi­nut Sjöb­lom ker­too.

Hä­nel­le on ai­na ol­lut sel­vää se, et­tä hän jat­kaa per­hey­ri­tyk­sen joh­dos­sa. Nuo­res­ta saak­ka hän on pyö­ri­nyt lin­ja-au­to­jen jou­kos­sa.

– Jo tei­ni-ikäi­se­nä olin mu­ka­na bus­sien huol­lois­sa ja kor­jauk­sis­sa. Sen jäl­keen vuon­na 2001 ajoin lin­ja-au­to­kor­tin. Nyt työn olen­nai­sin osa, eli kul­jet­ta­ja­na toi­mi­mi­nen, al­kaa jää­dä vä­hem­mäl­le. Ai­kaa ku­luu myös kor­jaus­hal­lis­sa ja toi­mis­tos­sa. Mut­ta toi­saal­ta työn mo­ni­puo­li­suus pi­tää mie­len vi­re­ä­nä, hän to­te­aa.

Miik­ka Sjöb­lo­min mu­kaan hen­ki­lö­lii­ken­tees­sä on ta­pah­tu­nut yl­lät­tä­vän vä­hän muu­tok­sia yri­tyk­sen pit­kän his­to­ri­an ai­ka­na. Suu­rim­mat yri­tys­tä koh­dan­neet haas­teet liit­ty­vät lä­hi­men­nei­syy­teen. Lyt­ty­län Lii­ken­teen lii­ke­vaih­dos­ta noin puo­let koos­tuu ti­lau­sa­jois­ta ja puo­let so­pi­mu­sa­jois­ta. Lin­ja­lii­ken­tees­sä Lyt­ty­län Lii­ken­ne ope­roi vain Po­rin ja Ol­ki­luo­don vä­lil­lä.

– Kun ko­ro­na tuli, kaik­ki kul­je­tuk­set lop­pui­vat. Esi­mer­kik­si yh­dis­tyk­set oli­vat pit­kään liik­ku­mat­ta mi­hin­kään. Kun ti­lau­sa­jot al­koi­vat pa­lau­tua, tuli Uk­rai­nan sota. Yh­täk­kiä polt­to­ai­nei­den hin­nat tup­laan­tui­vat, mut­ta sa­mal­la jou­duim­me kär­vis­te­le­mään van­ho­jen so­pi­mus­ten kans­sa, Miik­ka Sjöb­lom muis­te­lee.

Suu­rin vai­ku­tus on kui­ten­kin ol­lut Po­rin pää­tök­sel­lä lo­pet­taa kil­pai­lu­tuk­set pai­kal­lis­lii­ken­tees­sä.

– Myös so­pi­mu­sa­jo­jen kil­pai­lu­tuk­set vaih­te­le­vat no­pe­as­ti ja so­pi­muk­set ovat ly­hyi­tä. Täl­lä het­kel­lä meil­lä työl­lis­tyy noin pa­ri­kym­men­tä kul­jet­ta­jaa, mut­ta en­si vuo­den ti­lan­net­ta on vai­kea en­na­koi­da.

Vaik­ka Lyt­ty­län Lii­ken­tees­sä on jat­ket­tu pe­rin­teik­kää­seen mal­liin, pi­tää tu­le­vai­suu­teen va­rau­tua koko ajan. Täl­lä het­kel­lä vih­reä siir­ty­mä on asia, jon­ka ke­hi­tys­tä tu­lee seu­ra­ta tar­kal­la sil­mäl­lä. Tänä syk­sy­nä on uu­ti­soi­tu sii­tä, et­tä Jy­väs­ky­läs­sä ote­taan en­si vuon­na ve­ty­bus­sit käyt­töön. Miik­ka Sjöb­lom ker­too, et­tä säh­kö­bus­sit yleis­ty­vät myös ko­vaa vauh­tia.

– Suo­mes­sa säh­kö­bus­se­ja on pai­kal­lis­lii­ken­teen käy­tös­sä jo sa­to­ja. Mut­ta pit­kän mat­kan lii­ken­tee­seen ei ole vie­lä ole­mas­sa re­a­lis­tis­ta vaih­to­eh­toa. Lin­ja-au­to­jen ak­ku­tek­no­lo­gia ei vie­lä ole sil­lä ta­sol­la, et­tä säh­köl­lä kul­ke­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta.

Myös ro­bot­ti­bus­seis­ta on ko­his­tu pal­jon ja esi­mer­kik­si Tam­pe­reel­la pää­see jo ro­bot­ti­lin­ja-au­ton kyy­tiin.

– Vaik­ka ajo­neu­vo­jen au­to­ma­tiik­ka li­sään­tyy, en us­ko, et­tä kul­jet­ta­jis­ta tul­laan luo­pu­maan kos­kaan. Lin­ja-au­ton kyy­dis­sä on niin kal­lis las­ti, et­tä ih­mi­sen paik­ka on ope­roi­da kul­jet­ta­jan pai­kal­la, Sjöb­lom to­te­aa.