Säkylässä tehdään pakkasta – Yrityksessä on huomattu kuluttajien mieltymys yhä valmiimpiin tuotteisiin
Pakkasvakka Oy:n pakastevarastojen yhteenlaskettu pinta-ala on 25 000 neliötä.
Tuija Saarinen
Säkyläläinen Pakkasvakka Oy on yli viidenkymmenen vuoden ajan tehnyt pakkasta elintarvikealan tarpeisiin. Yrityksen perustivat vuonna 1970 Asser Hulmi ja Esko Eela puolisoidensa kanssa.
– Pakkasvakka perustettiin silloisen Lännen Pakastetehtaan eli nykyisen Apetit Oyj:n tarpeisiin. Alusta asti asiakkaana on ollut myös HK Food, eli silloinen Satakunnan Osuusteurastamo, toteaa toimitusjohtaja Tuure Hulmi.
Kyseiset yritykset ovat edelleen Pakkasvakka Oy:n suurimpia asiakkaita.
Perheyritys tarjoaa elintarvikkeiden pakastevarastopalveluita. Asiakkaina on pääsääntöisesti läntisen Suomen merkittävimpiä elintarviketeollisuuden toimijoita.
– Lisäksi vastaanotamme tuotteita ympäri maailmaa ja toimitamme niitä eri puolille maailmaa, toteaa jo kolmatta sukupolvea yrityksessä edustava Janne Hulmi.
Merkittävä vientimaa on esimerkiksi Italia, jonne matkaa muun muassa Apetit Oyj:n herneitä.
Yrityksen alkuaikoina käytössä oli yksi 600 neliön halli. Tänä päivänä kaikkien pakastevarastojen yhteenlaskettu pinta-ala on 25 000 neliötä. Ne kaikki sijaitsevat samalla tontilla Säkylässä.
Toimintaa valvoo tarkasti Ruokavirasto, joka määrää muun muassa lämpötiloista ja siitä, kuinka nopeasti esimerkiksi siipikarjanliha pitää pakastaa. Lisäksi vientimailla on omat ohjeensa tuotteidensa käsittelyyn.
– Eräskin vientimaa velvoitti luetteloimaan jopa toimistotiloissa käytettävät pesuaineet konetiskiainetta myöten.
Lähes kaikki elintarvikkeet tulevat Säkylän varastolle jo valmiiksi pakastettuina, poikkeuksen tekee siipikarjan liha. Pakastevarastoissa on pakkasta vähintään lain edellyttämä 18 astetta. Kun tuoretta siipikarjan lihaa pakastetaan, lämpötila laskee pakastustunnelissa jopa miinus 40 asteeseen.
Itse perustekeminen on muuttunut reilun 50 vuoden aikana yllättävän vähän.
– Laitteet tietysti aina kehittyvät, ja valvonta ja määräykset ovat lisääntyneet huomattavasti, toteaa Tuure Hulmi.
Janne Hulmille ei aina ole ollut itsestään selvää perheyrityksen jatkaminen. Hän kouluttautui opettajaksi ja keskittyi pitkään salibandyn pelaamisen ammattilaistasolla.
– Vuonna 2008 isäni suunnitteli isoa kylmäkonemuutosta ja pohti, kannattaako sitä tehdä, jos yritykselle ei löydy omasta perheestä jatkajaa. Silloin tein päätöksen mukaan lähtemisestä.
Kyseisen remontin yhteydessä Pakkasvakka Oy luopui freonipohjaisista aineista. Nykyään kylmäkoneiden putkistoissa kiertää hiilidioksidi. Muutos oli aikanaan kokoluokassaan ensimmäinen Suomessa, ja on kiristyviä ilmastomääräyksiä ajatellen edistyksellinen.
Ympäristöä on ajateltu myös pakastevarastojen kohdalla, joiden lattian alla kiertävän glykolinesteen pitää lämpimänä kylmäkoneista tuleva hukkalämpö. Glykolia tarvitaan, jotta perusmaa lattian alla ei menisi ikiroutaan.
Yrityksessä on pantu merkille kuluttajien mieltymys yhä valmiimpiin tuotteisiin.
– Tehtaat jatkojalostavat tuotteita yhä pidemmälle ja se näkyy yksittäisten tuotteiden lukumäärän kasvuna, toteaa Janne Hulmi.
Yrityksen suurin kuluerä on sähkö. Käytössä on pörssisähkö, eli joka tunnille on oma hintansa.
– Pystymme säätämään kylmäkoneita kalliimpien tuntien aikana. Massat ovat sen verran suuria, että muutokset lämpötiloissa ovat hitaita. Onneksi kulutushuippumme ajoittuvat kesään, jolloin sähkö on halvempaa.
Toiminnan luonteen takia yrittäjien on oltava hälytysvalmiudessa 24/7. Hälytykset ohjautuvat automaattisesti matkapuhelimeen.
– Elintärkeää toimintavarmuutta silmällä pitäen kylmäkonetehoa pitää olla reservissä mahdollisia häiriötilanteita varten. Tätä on yhtiössä myös parannettu vuosien saatossa eri kylmälinjojen ristiinajomahdollisuuksilla, toteavat yrittäjät.