Sukupolvenvaihdos ja maanvaihto puheenaiheina höyläämössä Huittisissa
Sukupolvenvaihdos oli yksi puheenaihe kaupunginjohtajan ja Arolan Höyläämön yrittäjien ensitapaamisessa.
Huittisten kaupunginjohtajana vuoden verran toiminut ja Siikaisten kuntaa sitä ennen seitsemän vuotta johtanut Viveka Lanne kävi tutustumassa Arolan Höyläämöön Huittisten Vampulassa syyskuun alkupäivinä.
Höyläystoiminta aloitettiin Vampulassa 1972, mutta Markku Arola työskenteli puun parissa jo sitä ennen isänsä sahaustoiminnassa.
Markun vaimo Kristiina huolehtii yrityksen palkanlaskennasta ja laskutuksesta. Arolan Höyläämö onkin todellinen perheyritys. Mukana ovat perheen kaikki viisi poikaa. Kari aloitti heti koulun jälkeen, Pekka opiskeli Turussa. Nykyisin Kari vastaa tuotannosta ja Pekka myynnistä, Mika työskentelee kuljetuksessa ja Pasi maalaamossa. Jannella on it-alan koulutus, ja hän on tekemässä yritykselle tuotannon ja myynnin hallintajärjestelmää.
– Pidimme useita vuosia Sallilan koulua yllä, aina oli vähintään kahden miehitys. Vanhimman ja nuorimman ikäero on kymmenen vuotta, Pekka Arola selvittää.
Yritys työllistää kaikkinensa 22 henkilöä.
Höyläämö on vielä vanhempien nimissä, ja sukupolvenvaihdos on ollut suunnitelmissa jo jonkun aikaa, mutta sen toteuttaminen ei ole mitenkään yksinkertaista, edes silloin, kun jatkajia ovat omat lapset.
Viveka Lanne ehdotti, että Arolat kääntyisivät Satakunnan Yrittäjien omistajanvaihdosneuvoja Pia Österlundin puoleen. Yrittäjälle maksuttomassa neuvonnassa tarjotaan apua yrityskaupan toteuttamiseen.
Kaupunginjohtaja Viveka Lanne kävi tutustumassa Arolan Höyläämöön Huittisten Vampulassa syyskuun alkupäivinä.
Kuva: Heli Kokko
Yrityksellä olisi myös laajennushalua, mutta maakaupat viereisestä pellosta eivät toistaiseksi ole onnistuneet.
– Kaupungillakaan ei valitettavasti ole alueella vaihtomaaksi soveltuvaa peltoa omistuksessaan, mikä voisi edesauttaa ratkaisun löytymistä, Viveka Lanne pahoittelee.
Nykyisellään tontin raja on kehityksen este. Arolat haluaisivat rakentaa uuden pellettilaitoksen, jotta puusta syntyvä lastu pystyttäisiin jalostamaan pelletiksi, josta on tällä hetkellä kova kysyntä.
Puutavara tulee Vampulaan Suomen eri puolilta, etupäässä suurilta sahoilta. Tavaraa kuskataan rekallinen eli noin sata kuutiota päivässä, lähinnä kotimaista mäntyä ja kuusta, mutta myös esimerkiksi tammea ja koivua.
Tehtaalla on kolme eri kokoista höylälinjaa. Teriä on kertynyt iso määrä, ja uusia tilataan tarvittaessa teräfirmasta.
Arolan asiakkaina ovat tukkuliikkeet ja rakennusliikkeet, mutta myös yksityisiä asiakkaita poikkeaa höyläämölle. Tavaraa menee Suomen eri puolille ja vientiin. Suomessa keskeisiä kohteita ovat pääkaupunkiseutu ja Turun seutu – sekä yllättäen Oulu ja Rovaniemi.
Julkisia kohteita on Suomessa ollut esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttähotelli, ja nyt lentokentän uuden terminaalin keskellä sijaitsevalle aukealle tehdään kantarellin mallinen myymälärakennus Arolan kolmiomallisista rimoista.
Kattorimaa on myyty viitisen vuotta hyvin paljon. Arolat miettivät, kauanko buumi kestää. Höyläämötuotteita kysytään nyt vähemmän, kun rakentaminen on hiljentynyt.
– Vientikauppa on parin viime kuukauden aikana hiljentynyt jonkin verran. Vientikauppa ensimmäisenä virkistyy ja ensimmäisenä hiljenee, Pekka Arola tietää.
– Vaikka välillä on hiljaisempaakin, usko täytyy yrittäjillä olla kova, tsemppaa isä Arola.
Aroloilla on agentti Keski-Euroopassa, ja erityisesti Saksasta löytyy uskollista asiakaskuntaa. Saksalainen hirsifirma on ollut asiakkaana kaksikymmentä vuotta, ja siellä pidetään kevythirrestä.
Höyläämön markkinointi on toistaiseksi ollut melko pientä, ja tieto hyvistä tuotteista on kulkenut eteenpäin aika paljon omien asiakkaiden kautta. Näkyvyyttä aiotaan parantaa ja verkostoitumista lisätä valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Porissa 6.–7. lokakuuta.
Heli Kokko