Yrittäjägallup: ”Isot pitävät pieniä firmoja pankkeinaan”
Suuret yritykset pidentävät laittomasti maksuaikoja, kertoo tuore Yrittäjägallup.
Yli puolet yrityksistä kertoo, että lakia ei ole noudatettu, kun maksuaikoja on yritysten välillä pidennetty.
– Isot firmat pitävät pieniä pankkeinaan ja usein rikkomalla maksuehtolakia. Yrittäjät raportoivat, että myös osa valtion- ja kuntayhtiöistä pitkittää maksuja yli 30 päivää sopimatta tästä erikseen. Maan tapa on, että suuryritys vain yksipuolisesti ilmoittaa pienyrittäjän saavan rahansa myöhemmin, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.
Erityisesti liikekumppanin pitkistä maksuajoista kärsivät taloudellisesti teollisuus ja rakentaminen.
– Siksi tämän hallituksen tulisi tuoda esitys pienyritysten maksukyvyn turvaamiseksi. Yleinen trendi on, että maksuaikoja pidennetään – osa lain mukaisesti ja osa lain vastaisesti. Myös lyhyemmät maksuaikojen viivästykset voivat aiheuttaa yrityksille ongelmia, kuten muutamien viikkojen pidennykset, koska palkat, verot ja muut kulut juoksevat, Toivonen sanoo.
Yritysten edustajista 33 prosenttia sanoo, että heidän maksuaikojaan on pidennetty kahden viimeisen vuoden aikana. Osuus on selvässä kasvussa viime mittauksesta, kun marraskuussa 2022 näin raportoi 22 prosenttia.
Yleisimmin maksuaikojaan ovat pidentäneet suuret yksityiset (66 %). Tämäkin luku on kasvanut viime mittauksesta. Vain puolet yli kuukauden maksua odottaneista on sopinut asiasta. Lain mukaan yritysten välisten laskujen maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on osapuolten välillä erikseen sovittu.
Kolmasosa yrityksistä joutuu odottamaan saataviaan yli 30 päivää. Näistä yrityksistä edelleen yli puolet kertoo (51 %), että lakia ei ole noudatettu, kun maksuaikoja on pidennetty yli 30 päivää. Asiasta ei siis ole sovittu maksuehtolain edellyttämällä tavalla. Tämä sopimatta jättäminen on erityisesti palvelualojen riesa.
– Eli puolessa niistä tapauksista, joissa palvelun tai tuotteen toimittanut yritys on joutunut odottamaan maksua yli kuukauden, ei ole sovittu pidemmästä maksuajasta, vaikka laki sitä vaatii. Tämä on iso ongelma, johon pitää puuttua.
– Gallupissa yrittäjät raportoivat, että myös valtion- ja kuntayhtiöt ovat pidentäneet maksuaikoja yli 30 päivää tästä erikseen sopimatta. Vaadimme, että tämä asia selvitetään ja julkisissa yhtiöissä noudatetaan esimerkillisesti lakia, Toivonen sanoo.
Pitkät maksuajat aiheuttavat taloudellista haittaa pk-yrityksille. Jos maksuaika on yli 30 päivää, haittaa aiheutuu jo lähes puolelle pk-yrityksistä (43 %). Kun maksuajat nousevat 60 päivään ja siitä pidempiin aikoihin, taloudellista haittaa aiheutuu jo yli 60 prosentille yrityksistä.
– On arvioitu, että neljännes konkursseista johtuu siitä, että yritys ei saa rahojaan ajallaan. Nyt konkurssimäärät ovat nousseet viime vuodesta. Arvioimme tilastojen synkkenevän syksyn aikana. Senkin vuoksi on tärkeää, että lain rikkominen ja siitä yrittäjille aiheutuvat haitat saataisiin kuriin, Toivonen sanoo.
Ehdotus: Ongelma olisi ratkaistavissa viranomaisvalvonnalla. Noin puolet vastaajista ovat sitä mieltä, että viranomaisen tulisi valvoa lain noudattamista. Erityisesti rakentamisessa valvonta sai kannatusta (65 %). Myös Suomen Yrittäjät on tätä mieltä.
– Viime hallituskaudella oikeusministeriön työryhmä teki perusteellisen ehdotuksen, miten lain rikkominen saataisiin kuriin viranomaisvalvonnalla. Tämä lakimuutosehdotus tulisi nyt etsiä pikaisesti käyttöön ja tuoda eduskuntaan, Toivonen vaatii.
Syyskuussa myös komissio esitti, että jäsenmaissa on viranomaisen valvottava maksuaikoja ja yli 30 päivän maksuajoista ei saisi jatkossa edes sopia.
– Ehdotus on pääosin hyvä ja pitää sisällään Suomen Yrittäjien ajamia asioita. Maksuaikoja lyhentämällä ja valvontaa tehostamalla parannettaisiin erityisesti pienempien yritysten maksukykyä.
Yrittäjägallupiin vastasi 1 207 pk-yrityksen edustajaa 9.–16.8.2023 välisenä aikana. Tutkimuksen toteutti Kantar Public Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
