Yrityspalvelut tärkeä osa kunnan palvelutarjontaa
Yrityspalvelut voidaan hankkia ulkopuolelta tai tuottaa itse, mutta oleellista on, että niitä on tarjolla.
Maarit Kautto
Yritykset ovat kunnan elinvoimaisuuden ja menestyksen kulmakivi, siksi on kuntatasolla ja päättäjien keskuudessa tärkeää ymmärtää, että yrittäjämyönteisyyteen ja yritysten toimintaedellytyksiin panostaminen on samalla satsaus kunnan tulevaisuuteen.
– Yrityspalveluita tarvitaan yrittäjyyden eri vaiheisiin: alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen, omistajanvaihdoksiin ja myös kriiseihin, Prizztechin yrityspalveluiden johtaja Jari-Pekka Niemi kiteyttää.
Niemen mukaan yrittäjyyden edistäminen lähtee siitä, että kunta panostaa lasten ja nuorten yrittäjyys- ja yritteliäisyyskasvatukseen.
– Laajemmalla tasolla voitaisiin puhua yritteliäisyyskasvatuksesta. Sitä kautta tulee kiinnostusta yrittäjyyteen, mutta ennen kaikkea sitä yritteliäisyyden asennetta, jota voidaan toteuttaa myös palkkatyössä. Yritteliäisyyden kautta kasvaa työelämään valmiimpia tekijöitä ja yrityksille monipuolista työvoimaa, joka toimii vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa ja on valmis jatkuvasti kehittämään omaa osaamistaan.
– Yritteliäisyyskasvatus myös luo vahvan pohjan ja antaa nuorille rohkeutta toteuttaa omia unelmiaan.
Kun nuori sitten kiinnostuu yrittäjyydestä enemmän ja harkitsee yrityksen perustamista, hän tarvitsee tietoa, neuvoja, sparrausta ja oman yritysidean kirkastamista. Prizztech on voittoa tavoittelematon elinkeino- ja kehitysyhtiö, jonka tavoitteena on Satakunnan elinvoiman vahvistaminen ja jonka tarjoamia yrityspalveluita on saatavana monissa kunnissa.
– Teemme tiivistä yhteistyötä muun muassa maakunnan oppilaitosten, työllisyysalueiden ja Satakunnan Yrittäjien kanssa. Yksi hyvä esimerkki on Uusyrityskeskus Enter Satakunta, joka toimii 13 kunnan alueella ja tarjoaa kattavaa neuvontaa yrityksen perustamiseen. Satakunnassa nämä asiat ovat mielestäni hyvällä mallilla.
Niemi korostaa, että yritysten perustamisneuvontaan panostamista kannattaa miettiä takaisinmaksuajalla.
– Viisi vuotta sitten laskimme, että se panostus, mitä neuvonnan kautta perustettuun yritykseen käytetään euromääräisesti maksaa itsensä takaisin 4–5 kuukaudessa kun yritys lähtee toimimaan ja alkaa tuottaa kunnallisverotuloja.
– On myös tutkittu, että neuvonnan kautta perustetut yritykset jäävät varmemmin henkiin. Suomen uusyrityskeskusverkostossa laatutavoitteena on, että 80 prosenttia neuvonnan kautta perustetuista yrityksistä on hengissä vielä viiden vuoden kuluttua. Enterin osalta tämä tavoite täyttyy ja menee reippaasti ylikin. Tutkimusten mukaan muulla tavoin perustettujen yritysten henkiinjäämisprosentti on vain 40–50.
Viime vuonna Enterin alueella perustettiin noin 270 yritystä. Niemen mukaan kuntapäättäjiä yleensä kiinnostaa, paljonko yrityksiä perustetaan, mutta haastavampaa on ymmärtää, että on paljon muita yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä asioita, joihin panostaminen tuottaa näkyviä tuloksia vasta viiden tai seitsemän vuoden kuluttua.
– Myös nämä pitkän tähtäimen satsaukset siihen, että saadaan yritykset kasvu-uralle ovat tärkeitä. Yritykset voivat tarvita esimerkiksi johtamisvalmennusta tai apua liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä, verkostoitumisessa ja sopivien rahoituslähteiden löytämisessä. Myös yritysmentorit ja start up -yrityksille suunnatut bisnesenkelit ovat tukimuotoja, joita voimme yhteistyökumppanuuden kautta tarjota.
Niemi painottaa, että jo nyt se yrittäjyyskasvatus ja yritystoiminnan tukeminen, mitä Suomessa ja Satakunnan kunnissa ja oppilaitoksissa tehdään, on kantanut hedelmää.
– Nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut. Sieltä tulee uusia liikeideoita ja keksintöjä ja innovatiivisiä ihmisiä, jotka lähtevät rohkeasti viemään omaa unelmaansa eteenpäin.
Kimmo Männistö työskentelee PikkuX:ssä esimiehenä.
Maarit Kautto
Missä syötiin?
Jenni Bergström ja Jussi Lepistö tutustuivat toisiinsa työskennellessään Satakunnan Osuuskaupan edesmenneessä Ravintola Ilossa. Jenni ja Jussi halusivat työllistää itsensä ja perustaa rennon ja mutkattoman ravintolan, jossa tehdään street food -tyylistä ruokaa, mutta omalla twistillä. Ravintola PikkuX avattiin Porin Yrjönkadun eteläpäähän vuonna 2017.
– Aluksi tavoitteena oli työllistää itsemme, mutta nyt listoillamme on kuusi työntekijää. Periaatteenamme on käyttää vain tuoreita raaka-aineita ja omin kätösin väännämme kaiken, mitä vain voimme, aina majoneesista alkaen, Jussi Lepistö kertoo.
PikkuX:n lounaalla on tällä hetkellä kaksi annosvaihtoehtoa, ramen ja bowl, jotka tarjoavat aasialais-porilaista twistiä.
– Erityisen ylpeitä olemme ramenistamme. Nuudeleiden ja aromikkaan liemen lisukkeeksi asiakas voi valita proteiinin.
Ravintolan juuri uusittu menu sisältää street food -tyyppisesti erilaisia tacoja, höyrysämpylöitä ja kulhoja. Tilata voi myös take away -annoksia.
– Olemme tyytyväisiä uuteen menuun ja siihen, että listalta menee kaikkea tasaisesti, Jussi toteaa.
PikkuX tarjoaa myös catering-palvelua.
– Jjärjestämme tarjoilut synttäreille, pikkujouluihin, valmistujaisiin, häihin ja kaikkiin mahdollisiin juhliin.
Jussi ja Jenni odottavat jo innokkaasti kesän hulinoita ja tapahtumia, jotka tuovat elämää kaupunkiin.
– Jännityksellä odotamme myös, miten Poriin perustetut uudet ravintolat vaikuttavat. Itse en näe niitä niinkään kilpailijoina, vaan uskon, että kaikki uusi houkuttelee väkeä liikkeele ja asiakkaita riittää kaikille, Jussi miettii.