San­na Jääs­ke­läi­nen

Ra­ta­ke­laa­ja Leo-Pek­ka Täh­den me­nes­tyk­se­käs­tä ur­hei­lu-uraa juh­lis­tet­tiin vii­me vii­kol­la kaup­pa­kes­kus Puu­vil­las­sa. Täh­ti vas­taa­not­ti Sa­ta­kun­nan Vii­kon myön­tä­män Po­ri­lai­nen kau­pun­ki­te­ko -pal­kin­non. Po­rin kau­pun­ki on­nit­te­li Täh­teä hä­nen me­nes­tyk­ses­tään Pa­rii­sin pa­ra­lym­pi­ai­sis­sa 5 000 eu­ron hen­ki­lö­koh­tai­sel­la sti­pen­dil­lä. Ti­lai­suu­des­sa jul­kis­tet­tiin myös kau­pun­gin sa­man­suu­rui­nen lah­joi­tus Leo-Pek­ka Täh­den ni­meä kan­ta­vaan, vam­mai­sur­hei­lua sekä eri­tyis­las­ten ja -nuor­ten lii­kun­nan ja so­vel­ta­van lii­kun­nan edel­ly­tyk­siä tu­ke­vaan ra­has­toon. Täh­den pa­ra­lym­pi­a­mi­ta­li huo­mi­oi­daan myös Iso­mä­en Mes­ta­rei­den por­tai­siin kiin­ni­tet­tä­väl­lä laa­tal­la.

– Kiva ol­la Po­ris­sa omien jou­kos­sa, sa­noi Täh­ti ylei­söl­le, jota oli saa­pu­nut pai­kal­le run­saas­ti.

Täh­den syk­sy on men­nyt ko­ri­pal­lon pa­ris­sa Es­pan­jas­sa. Siel­tä hän mat­kus­ti Po­riin myrs­kyn kes­kel­tä. Mála­gan len­to­kent­tä oli ol­lut jopa sul­jet­tu­na jon­kin ai­kaa, mut­ta on­nek­si Täh­den len­to pää­si liik­keel­le.

Täh­ti ker­toi nyt naut­ti­neen­sa va­paa-ajas­ta ja kes­kit­ty­neen­sä yri­tys­toi­min­taan, kun ei ole har­joi­tel­lut pyö­rä­tuo­li­ke­laa­mis­ta. La­jin jat­ka­mi­sen suh­teen hä­nen mie­len­sä on vie­lä avoin.

– Ke­laus­tuo­li on ol­lut Suo­mes­sa, jo­ten en oli­si pääs­syt­kään ko­kei­le­maan. Us­kon, et­tä se kär­pä­nen vie­lä pu­ree. Ura­ni jat­ko sen suh­teen sel­vi­ää vuo­den alus­sa.

Palkitsemistilaisuuden jälkeen Leo-Pekka Tähti jakoi nimikirjoituksia ja tervehti ihailijoitaan.

Sanna Jääskeläinen

Täh­del­tä ky­syt­tiin ti­lai­suu­des­sa, mit­kä ovat ol­leet hä­nen yli 20 vuot­ta jat­ku­neen ur­hei­lu-uran­sa mie­leen­pai­nu­vim­mat het­ket.

– Yk­kös­jut­tu on se, et­tä olen pär­jän­nyt ja me­nes­ty­nyt. En­sim­mäi­nen pa­ra­lym­pi­a­voit­to­ni vuon­na 2004 oli iso asia. Sil­loin jo pu­hut­tiin, et­tä voi­si­ko "vam­mai­sur­hei­li­ja" ol­la Vuo­den ur­hei­li­ja. Kun mi­nut sit­ten va­lit­tiin Vuo­den ur­hei­li­jak­si vuon­na 2017, se oli iso jut­tu. Vii­mei­sin pa­ra­lym­pi­a­mi­ta­li­ni on "vain" prons­si, mut­ta olen myös sii­hen tosi tyy­ty­väi­nen.

Täh­ti muis­te­lee, mi­ten van­ha ka­ve­rin­sa Po­ris­ta to­kai­si, et­tä ei oli­si us­ko­nut, et­tä "se maa­li­vah­ti Väi­nö­läs­tä oli­si Vuo­den ur­hei­li­ja!".

– On hie­noa, mi­ten maa­il­ma on men­nyt eteen­päin ja pa­raur­hei­li­ja voi ol­la esi­ku­va kai­kil­le, Täh­ti sa­noo.

Pori on Leo-Pek­ka Täh­del­le ra­kas ko­ti­kau­pun­ki.

– Tääl­lä on help­po ol­la ja saan kul­kea rau­has­sa. Po­ris­sa viih­dyn ko­to­na ja luon­nos­sa, jos­ta on vii­me vuo­si­na tul­lut mi­nul­le tär­keä asia. Käyn es­teet­tö­mil­lä luon­to­po­luil­la ja hais­te­le­mas­sa mer­ta Män­ty­luo­dos­sa ja Re­po­saa­res­sa.

Po­ri­lais­ta ur­hei­lua Täh­ti ker­too seu­raa­van­sa.

– Äs­sien pe­le­jä olen tie­tys­ti seu­ran­nut ai­na, mut­ta myös pai­kal­li­nen ylei­sur­hei­lu ja pal­loi­lu­la­jit kiin­nos­ta­vat. Jos po­ri­lai­nen me­nes­tyy, olen yl­peä – se on lä­hel­lä sy­dän­tä­ni.

Pa­raur­hei­lus­sa on Leo-Pek­ka Täh­den mu­kaan me­nos­sa sa­man­kal­tai­nen mur­ros­vai­he kuin ur­hei­lus­sa yli­pää­tään. Me­nes­tys­tä ei ole enää tul­lut en­ti­seen ta­paan, ei­kä lu­paa­via nuo­ria ole nous­sut.

– Se vaa­tii re­surs­se­ja, et­tä löy­de­tään tu­le­vai­suu­den täh­det ja pi­de­tään heis­tä huol­ta. Ai­na­kaan pyö­rä­tuo­li­ke­lauk­ses­sa ei ole nä­ky­vis­sä mant­te­lin­pe­ri­jää. Olen ha­lu­kas osal­lis­tu­maan tal­koi­siin lah­jak­kuuk­sien rek­ry­toi­mi­ses­sa, hän sa­noo.

Omaa ni­me­ään kan­ta­vas­ta ra­has­tos­ta Täh­ti iloit­see ja toi­voo sen mah­dol­lis­ta­van pa­raur­hei­li­jan al­ku­jen uran star­tin tai ai­na­kin hel­pot­ta­van sitä.

– Suu­ret kii­tok­set Po­rin kau­pun­gil­le. Pis­te­tään pyö­rät liik­ku­maan tu­le­vai­suu­des­sa­kin!