Matti Mattsson palaa aina maailmalta mahdollisimman nopeasti takaisin kotimaisemiin
Matti Mattsson on kolmikymppisenä kotimaisen uinnin kiintotähti. Puolen vuoden päässä porilaista odottavat neljännet olympiakisat.
Vesa-Pekka Järvelä
Porilaiskahvilan pöytään istahtaa Qatarin lämmöstä pikavauhtia kotimaisemiin palannut Matti Mattsson. Paluu räntäsateen pieksemään Poriin oli vauhdikkaalle olympiamitalistille totutun nopea.
– Loppukilpailu uitiin perjantaina. Otin ensimmäisen lennon Suomeen, ja olin Porissa jo lauantaina. Kisasuoritusten lisäksi vietin viikon hotellilla – kärsimättömälle se on aina vaikeaa. Edellisten arvokisojen tapaan halusin heti kilpailun jälkeen kotiin, sillä siellähän ne rakkaimmat ihmiset ovat, sanoo Porin Uimaseuran tähti.
Kolminkertainen arvokisojen mitalisti kauhoi Dohan MM-altaassa kuudenneksi. Kaikissa kolmessa MM-startissa 2.09:n pintaan uinut rintauintispesialisti alitti samalla Pariisin olympiarajan.
– Mitali olisi maistunut, mutta kuudes sija oli kohtuullinen. Paras uinti osui alkuerään, ja siitä mentiin välierässä ja loppukilpailussa väärään suuntaan. Se kolmen joukkoon vaadittu finaaliveto jäi nyt valitettavasti vähän vaisuksi.
Mattssonille MM-kisojen tärkein anti oli olympiarajan saavuttaminen.
– Se helpottaa henkisesti ja rauhoittaa harjoittelua. Edessä on puolen vuoden tiukka treenijakso, jonka aion käyttää tehokkaasti. En lähde kesäkuun EM-uinteihin Belgradiin, vaan haen Karvosen Eetun valvovan silmän alla terävintä kuntopiikkiä heinä-elokuun vaihteeseen Pariisiin. Luotan siihen, että tavoitan Tokion vuoden 2021 pronssimitalitason. Eli kevään ja kesän laadukkaalla harjoittelulla 2.07 on saavutettavissa. Sillä ollaan Pariisin olympia-altaassa korkealla, lupaa Mattsson.
Huipulle pääsy vaatii valmiutta kokonaisvaltaiseen harjoitteluun. Suomalaisen uinnin keulakuvana jatkavan Matti Mattssonin palo kilpailu-urheiluun ei sammu. Porilaisen katse on jo kesän olympiakisoissa.
Pitkänhuiskea porilainen on pysynyt pitkään kansainvälisellä huipulla. Ensimmäisen mitalinsa Mattsson nappasi 19-vuotiaana Barcelonan MM-kisoissa 2013. Yllätyspronssi oli Suomen ensimmäinen uinnin pitkän radan MM-mitali vuoden 2003 jälkeen.
Mittavan uran varrelle on kuitenkin mahtunut myös vaikeampia vaiheita.
– Selviytyminen Rion olympiakisoihin täytti silti yhden nuoruuden unelmista. Vaikka menestystoiveet jäivät toteutumatta, palo lajiin ei sammunut. Päinvastoin – motivaatio vain vahvistui ja halu menestyä lisääntyi. Tajusin entistä selvemmin sen, mitä terävimmän kärjen tavoittaminen edellyttää. Silloin kaiken pitää olla huippuiskussa. Oikeaoppisen ja tinkimättömän fysiikkaharjoittelun lisäksi pitää olla henkisesti tasapainossa. Siihen onkin panostettu psykologi Aapo Kilpeläisen erinomaisin neuvoin.
Huipulle haluavan on huomioitava myös oikealaatuisen ravinnon ja riittävän levon merkitys.
– Vuonna 2019 diagnosoitu keliakia muutti luonnollisesti jonkun verran ruokailutottumuksiani. Se tuo haasteita kisareissujen ateriointiin, mutta pääsääntöisesti syön arjessa aivan normaalia kotiruokaa. Iän myötä olen sisäistänyt myös levon tärkeyden entistä paremmin. Kahdeksan tunnin levolla pystyy harjoittelemaan aivan toisella tasolla kuin lyhyillä ja epäsäännöllisillä unilla, korostaa Mattsson.
Kaksi vuotta sitten Rooman EM-kisoissa hopealle yltänyt porilainen korostaa, että kaikki perustuu tinkimättömään harjoitteluun ja vankkaan motivaatioon. Mattssonin treeneissä laatu on jo pitkään korvannut määrän.
– On selvää, että ilman täyttä motivaatiota on aivan turha tavoitella huipputulosta. Omalla kohdallani palo lajiin on yhä vahva. Nyt katse on Pariisin olympialaissa, jotka ovat itselleni jo neljännet. Sen jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen, mutta olisihan se kieltämättä houkuttelevaa olla mukana vielä viidennen kerran viiden renkaan kisoissa. Kilpailu on kansainvälisellä tasolla kuitenkin entistäkin kovempaa. Joskus tuntuukin siltä, että eduskuntaankin on helpompi päästä kuin olympiakisoihin.
Kotikaupunkinsa harjoitteluolosuhteita ylistävä 30-vuotias urheilija katsoo jo varovasti kilpaurheilu-uran jälkeiseen aikaan.
– Jossain vaiheessa edessä on vääjäämättömästi ammatinvaihdos. Jostainhan se elanto lapsiperheelle on kaivettava. Jo pikkupoikana haaveilin palomiehen ammatista. Se haave on yhä olemassa, paljastaa Mattsson.
Lue myös:
Mattsson rikkoi Pariisin olympialaisten A-tulosrajan jo MM-alkuerissä